Kansanedustaja Ville Valkonen (kok.) kummeksuu keskustelua hallituksen lakiesityksestä, jossa alisuoriutuminen määritellään nykyistä selkeämmin irtisanomisperusteeksi.
Hän muistuttaa, että hallituksen tavoite on parantaa työnantajien mahdollisuuksia työllistää ja luoda ihmisille enemmän mahdollisuuksia päästä mukaan työelämään.
– Hallituksen tavoitteena on lisätä yritysten uskallusta palkata uusia työntekijöitä. Kun työnantaja voi luottaa siihen, että työsuhteen pelisäännöt ovat selkeät ja tasapuoliset, rekrytoiminen helpottuu ja työllisyys paranee. Kukaan yrittäjä ei tahdo irtisanoa, vaan työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara. Mutta työt on tietenkin hoidettava säntillisesti, Valkonen sanoo tiedotteessa.
– Ihmettelen, miksi joku näkee, ettei alisuoriutumisen pitäisi olla irtisanomisperusteena, kun se on jo sitä nyt.
Valkonen torppaa väitteet siitä, että kirjaus olisi laajentunut hallitusohjelmaneuvotteluissa sovitusta. Hallitusohjelmassa on sovittu, että irtisanomiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy, nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijaan.
– Tässä toteutetaan hallitusohjelman tavoitetta, jolla helpotetaan erityisesti pk-yritysten työllistämisen kynnystä. Hallitusohjelmassa lukee, että jatkossa irtisanomiselle riittäisi asiallinen syy. Tässä esityksessä on pyritty maltillisesti madaltamaan irtisanomiskynnystä ja selkiyttämään sitä, mikä on jatkossa asiallinen syy. Lopputulos on selkeä ja johdonmukainen, hän sanoo.
Kansanedustajan mukaan alisuoriutumisen selkiyttäminen irtisanomisperusteeksi on myös oikeudenmukaisuuskysymys.
– Esitys lisää työelämän oikeudenmukaisuutta lisäävä. Ei ole oikein, että henkilö voi jatkuvasti ja ehdoin tahdoin hoitaa töitään huonosti ilman seuraamuksia. Se kasautuu aina tunnollisten ja ahkerien työntekijöiden harteille, jotka joutuvat paikkailemaan muiden jälkiä. Työnantajan antamien määräysten noudattamatta jättäminen, töiden laiminlyönti, perusteeton poissaolo, epäasiallinen käytös tai ”hälläväliä” -asenne eivät kuulu työpaikoille
– Alisuoriutuminen kuormittaa koko työyhteisöä ja lisää taakkaa. Selkeä sääntely palvelee sekä työntekijöitä että työnantajia. Se vahvistaa luottamusta ja edistää reilua kohtelua työelämässä.