Hallituksen tänään hyväksymässä puolustusselonteossa todetaan, että suurvaltojen keskinäisen kilpailun myötä jännitteet myös Suomen lähialueilla ovat kasvaneet.
– Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan puolustukseen on merkityksellistä koko Euroopalle ja Suomen turvallisuudelle. Kiinan nousu globaaliksi toimijaksi on muuttanut suurvaltojen keskinäistä dynamiikkaa, ylijohtaja Esa Pulkkinen puolustusministeriöstä katsoi tiedotustilaisuudessa.
Pulkkinen korosti, että Suomen turvallisuuden näkökulmasta Venäjän merkitys on keskeinen.
– Venäjä on osoittanut kykynsä käyttää koordinoidusti laajaa keinovalikoimaa, jossa sotilaallisella voimalla on edelleen keskeinen rooli. Venäjä ylläpitää mittavaa tavanomaista sodankäyntikykyään Suomen lähialueilla ja on viime vuosina vahvistanut sotilaallista voimansa erityisesti läntisellä alueella.
– Kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava.
Puolustusselonteko linjaa, että asevelvollisuus on Suomen puolustusratkaisun perusta jatkossakin, mutta kansalaisten osallistumista maanpuolustukseen kehitetään lisäämällä erityisesti naisten ja reservin mahdollisuuksia.
Selonteossa korostetaan, että kansainvälinen puolustusyhteistyö vahvistaa Suomen puolustuskykyä ja luo edellytyksiä avun saamiselle ja antamiselle tarvittaessa.
– Turvatakuita tai velvoitteita puolustusyhteistyö ei kuitenkaan luo, Pulkkinen huomautti.
Puolutusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) korosti omassa puheenvuorossaan Suomelle olevan jatkossakin tärkeää, että Yhdysvallat on sitoutunut Euroopan turvallisuuteen ”sekä kahdenvälisesti etä monenvälisin järjestelyin”.
Mitä tulee uusiin uhkiin, selonteossa painotetaan etenkin kyberturvallisuuden vahvistamista.
Puolustusselonteon valmistelun loppusuoralla keskeiseksi kysymykseksi nousi Afganistanin tilanne, josta on vaikea vetää vielä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kaikkosen mukaan selvää on, että ”toimintaympäristön muutos ei pysähdy” ja Afganistan heijastuu kansainväliseen kriisinhallintaan ja laajemminkin kansainväliseen turvallisuuteen.
Puolustusselonteossa otetaan kantaa myös puolustushallinnon henkilöstömäärään. Sadan henkilötyövuoden lisäys toteutuu kuluvalla vaalikaudella ja selonteossa linjataan tavoitteeksi kasvattaa henkilöstön määrää edelleen viidelläsadalla henkilötyövuodella asteittain 2020-luvun loppuun mennessä.
– Tämä edellyttää lisäresursseja kahden seuraavan hallituskauden aikana, Kaikkonen sanoi.