Suomen kriisijohtaminen kaipaa uudistamista, onnettomuustutkintakeskus (OTKES) toteaa raportissaan.
Onnettomuusturvakeskus selvitti viranomaisten ja maan johdon koronapandemiaan liittyviä toimia vuoden 2020 alkupuoliskolla. Selvitys aloitettiin syyskuussa 2020, ja siinä tutkittiin muun muassa koronakriisin alkuvaiheen johtamista, julkishallinnon ja muiden toimijoiden havahtumista tilanteeseen, tehtyjä toimenpiteitä ja tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Selvitykseen haastateltiin yli 80 organisaatiota ja kuultiin noin 150 henkilöä.
Tutkintaryhmän mukaan Suomeen tarvitaan ”ennakkoon suunniteltu, päätoiminen taho, joka huolehtii, että asioita kriisitilanteessa valmistellaan, toimeenpannaan ja seurataan aktiivisesti”.
Presidentti Sauli Niinistö pohti alkukeväästä 2020 kriisiryhmän perustamista, joka kartoittaisi ongelmat, hankkisi tiedot, keräisi julkisen ja yksityisen osaamisen ja esittäisi niiden pohjalta maan hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaisi toimenpiteitä.
Ehdotus ei saanut tukea pääministeri Sanna Marinilta (sd.) tai muilta ministereiltä.
Nyrkkiin liittyvä viestinvaihto mainitaan työryhmän 113-sivuisessa raportissa useasti. 10. maaliskuuta 2020 ”tasavallan presidentti alkoi olla huolestunut siitä, oliko tautitilanne huonompi kuin Suomessa yleisesti oli ymmärretty. Hallituksen viesti oli, että tilannetta seurataan ja hoidetaan viranomaisten virkavastuulla ja asiantuntijoiden ohjeiden mukaan”.
Raportin mukaan presidentti Niinistö toisti 26.3.2020 pääministerille ajatuksen operatiivisen nyrkin käyttämisestä. ”Pääministeri vastasi samana iltana, että päätösten on tärkeä perustua virkavastuulla valmistelluille esityksille, joiden tukena on kattava tilannekuva ja operatiivinen ennakointikyky”. Vastuusuhteiden tuli Marinin mukaan säilyä selkeinä.
Virus tuli rajan yli
Raportti toteaa, että Suomen valitsema koronalinja on perustunut monia muita maita enemmän suosituksiin. Lainsäädäntömuutoksia on tehty verrattain vähän.
Myös toimenpiteiden yhdenmukaisuuteen perus- ja ihmisoikeuksien kanssa on kiinnitetty paljon huomiota verrattuna moniin muihin maihin.
Tutkintaryhmän mukaan rajaliikenteen ongelmat oli keskeinen syy viruksen leviämiseen. Käytännön järjestelyt ja esimerkiksi juridiikka olivat erityisen vaativia, joten tilanteen hallintaan saaminen vei kauan. Myöskään rajan ylittävän matkustajaliikenteen rajoittamiseen ei ollut varauduttu osana epidemioiden leviämisen estämistä.
Myös valtion keskushallinnossa sekä hallinnon, alueiden ja kuntien välillä on vuorovaikutusongelmia. Työryhmän mukaan ongelmaan on reagoitava ja se suosittaa valtionhallinnon, alueiden ja kuntien välille uudenlaisen tietojenvaihdon toimintamallin rakentamista.
– Johtamista ei organisoitu yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvatun johtamismallin mukaisesti, mistä aiheutui joitakin ongelmia. Mallia kannattaa kehittää saatujen kokemusten perusteella, sanoo tutkintaryhmän johtaja, johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskuksesta.