Seura-lehden selvitys lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomi ilmi, ettei törkeäkään teko tuo ehdotonta vankeutta. Tuomiot annetaan ehdollisina, ja ehdolliset taas eivät käytännössä koskaan muutu ehdottomiksi.
Vain noin 1–2 prosenttia ehdollisista tuomioista muutetaan vankeudeksi. Yleensä tuomitut välttävät rikoksia koeajalla, ja vaikka kaidalta tieltä poikkeaisivatkin, tuomioistuimet kaihtavat viimeiseen asti jo taustalla olevan ehdollisen koventamista.
– Kun aloitin urani syyttäjänä 1980-luvulla, koeajalla vakavan rikoksen tehneen ehdollinen muutettiin ehdottomaksi vähintään joka kolmannessa tapauksessa. Sittemmin tuomioistuimet ovat luopuneet tästä lähes kokonaan, vaikka laki on säilynyt ennallaan, vahvistaa Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Seuralle.
Lempeä rikoslainsäädäntö on syntynyt vuosikymmenten kuluessa poliitikkojen, tutkijoiden ja virkamiesten yhteistyönä. Vielä 1970-luvulla vankeusrangaistuksista oli ehdollisia 40 prosenttia, mutta nyt jo 65 prosenttia.
Laki ei ole muuttunut, vaan sen soveltaminen ja tulkinta. Ensikertalaista ei tuomita ehdottomaan käytännössä, eikä alle kahden vuoden tuomiota määrätä ehdollisena, vaikka laissa tällaiseen menettelyyn ei ole perustetta. Lisäksi uusijoiden paljousalennukset keventävät tuomioita. Esimerkiksi lapsen törkeästä hyväksikäytöstä on selvinnyt ehdollisella, jos on omannut aiempaa rikostaustaa.
Löysimpiä tuomiot ovat Pohjois-Savossa ja Lapissa, kun taas Helsingissä ne ovat usein kovempia.