EU-komissio on julkaissut oppaan, jonka avulla viranomaiset voivat ehkäistä sosiaalitukien väärinkäyttöä. ”Jatkuvan asumisen testi” (Habitual Residence Test) auttaa osoittamaan, onko maasta toiseen muuttaneella EU-kansalaisella oikeus sosiaalitukiin uudessa kotimaassaan.
– On olemassa selvät säännöt, jotka estävät ihmisiä käyttämästä väärin muiden EU-maiden myöntämiä sosiaalitukia, sanoi EU:n sosiaaliasioista vastaava komissaari László Andor.
EU-laissa määritellään, mitä tarkoittavat pysyvä asuminen, väliaikainen asuminen ja oleskelu. EU:n mukaan kansalainen voi asua pysyvästi vain yhdessä maassa, joten vain yksi maa voi olla velvollinen maksamaan asumiseen perustuvia sosiaalitukia.
Oppaassa luetellaan yhdeksän tekijää, joiden perusteella asuinpaikka määritellään: henkilön perhesiteet; asumisen kesto; työpaikka; tekeekö henkilö palkatonta työtä; jos kyseessä on opiskelija, tämän tulonlähteet; asuminen; mihin maahan henkilö maksaa veronsa; muuton syyt; henkilön motiivit perustuen todisteisiin.
EU:n sisällä tapahtuvasta siirtolaisuudesta on viime kuukausina keskusteltu vilkkaasti erityisesti Britanniassa ja Saksassa. Itä-Euroopan maiden EU-kansalaiset ovat tämän vuoden alusta lähtien saaneet muuttaa vapaasti EU:n sisällä, koska niiden EU-jäsenyyden alusta laskettu kymmenen vuoden siirtymäaika kului umpeen.
Britit ja saksalaiset pelkäävät, että Romaniasta ja Bulgariasta muuttaa suuria joukkoja ihmisiä nauttimaan ”vanhojen” EU-maiden sosiaalituista. Britannian pääministeri David Cameron on luvannut, että siirtolaisten määrää rajoitetaan.
Andorin mukaan EU-maa voi joissain tilanteissa karkottaa EU-kansalaisen, jos käy ilmi, että tämä aiheuttaa ”perusteettoman taakan” isäntämaansa sosiaalitukijärjestelmälle.
– On olemassa rajat sille, miten kauan EU-kansalaiset voivat oleskella toisessa maassa, jos he eivät tee työtä tai jos he eivät ole työtä tekevän sukulainen ja jos he eivät voi huolehtia itsestään taloudellisesti.