Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2023 yhteensä 3,2 miljardia euroa uutta pääomaa, kertoo Finanssiala ry tiedotteessa.
Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli joulukuun lopussa 149 miljardia euroa.
Joulukuussa uusia pääomia sijoitettiin ainoastaan osakerahastoihin yhteensä 334 miljoonaa euroa. Kaikista muista rahastoluokista lunastettiin sijoituksia, yhteensä 306 miljoonaa euroa.
– Koko vuoden 2023 aikana osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä yli miljardi euroa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 2,2 miljardia euroa uusia varoja. Lisäksi yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 142 miljoonaa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 102 miljoonaa euroa uusia pääomia. Samaan aikaan vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 272 miljoonaa euroa, tiedotteessa todetaan.
Haastava vuosi
Vuosi 2023 oli rahastosijoittajan näkökulmasta haastava. Globaalit pääosakeindeksit kehittyivät vuoden aikana vaihtelevasti. Vuoden alussa Yhdysvalloissa osakeindeksit nousivat isot teknologiayhtiöt edellä. Positiivinen vire heijastui laajalti globaaleihin pääindekseihin.
– Suunta muuttui maaliskuussa, kun huolet rahapolitiikan kiristymisen vaikutuksista pankkisektorin tilaan alkoivat kasvaa. Pankkisektorista johtunut turbulenssi osakemarkkinoilla rauhoittui, kun kriisiytyneet pankit vakautettiin ja pelko pankkikriisin leviämisestä laantui.
Yhdysvalloissa inflaatio pysyi vuoden aikana keskuspankin tavoitetta nopeampana. Keskuspankin koronnostoista huolimatta uusia työpaikkoja syntyi talouteen odotuksia enemmän.
– Yhdysvaltain valtion kymmenen vuoden joukkovelkakirjalainan korko nousi lokakuussa viiden prosentin tasolle. Yhtä korkeita korkotasoja nähtiin viimeksi vuonna 2007. Keskuspankki totesi syksyllä inflaation olevan yhä liian nopeaa, mutta rauhoitti markkinoita viestimällä korkojen saavuttaneen tason, joka edesauttaa keskuspankin tavoitteiden saavuttamista. Lokakuun jälkeen Yhdysvalloissa pääosakeindeksit nousivat ja markkinakorot laskivat.
Euroopan pörssejä painoi lokakuulle asti euroalueen tavoitetta nopeampi inflaatio ja heikkenevä taloustilanne. Saksan talousongelmat heijastuivat laaja-alaisesti esimerkiksi Suomen ulkomaankauppaan. Helsingin pörssin pääindeksi laski yhtäjaksoisesti lähes kahdeksan kuukautta saavuttaen vuoden 2020 toukokuun pisteluvun.
Euroopan keskuspankin kymmenen perättäisen koronnoston putki tuli lokakuussa päätökseen. Lokakuun jälkeen euroalueen pörssit nousivat ja markkinakorot laskivat.
– Vuosi 2023 oli sijoittajan näkökulmasta historiallinen. Vuoteen mahtui pankkikriisistä johtunutta markkinaturbulenssia, nopeasti korkealle nousseita korkotasoja ja vielä lokakuulle asti pitkään jatkunutta osakeindeksien laskua. Keskuspankkien koronnostojen päättyminen rauhoitti markkinat ja loppuvuoden markkinatunnelmat muuttuivat aiempaa myönteisemmiksi. Kaikkien rahastoluokkien 12 kuukauden tuotot olivat lopulta plusmerkkisiä, analysoi Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mariia Somerla.
”Katse tulevaisuuteen”
Osakerahastoissa sijoittajat hajauttivat sijoituksiaan globaalisti, Pohjois-Amerikkaan ja Helsingin pörssiin.
Somerlan mukaan sijoittajat mahdollisesti katsoivat, että Helsingin pörssin pitkään jatkunut alamäki oli tehnyt useiden yhtiöiden osakkeiden hinnoista houkuttelevia ja rahastojen avulla he hajauttivat sijoituksiaan samanaikaisesti useaan yhtiöön. Korkosijoituksia tehtiin euroalueelle sijoittaviin rahastoihin, joiden tuotot olivat suhteessa hyvät.
– Vuosi oli hyvä osoitus siitä, että synkkien talouslukujen aikana katse kannattaa pitää omassa sijoitussuunnitelmassa ja pitkällä tulevaisuudessa. Pitkäjänteinen sijoittaja on tottunut siihen, että sijoittamiseen ja säästämiseen sisältyy laskuja ja nousuja. Hyvä hajautus ja pitkäjänteisyys usein palkitaan, kuten viime vuonna tapahtui, Somerla vinkkaa.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa pääasiassa globaalisti, Suomeen ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 352 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin toimialoille ja Japaniin sijoittavista rahastoluokista yhteensä 63 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,18).
Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 201 miljoonaa euroa.
Varoja lunastettiin globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin ja luokiteltuihin yrityslainoihin, euroalueen valtionlainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 227 miljoonaa euroa.
Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 10,3 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,33).