Suomalaisten koulujen koulurauha herätti keväällä suuria tunteita. Alppilan koulussa tapahtunut oppilaan ja opettajan välikohtaus sai jopa 216 000 suomalaista allekirjoittamaan opettajan toimintaa puolustaneen adressin.
Siviiliammatiltaan opettaja, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok.) pitää hyvänä, että tällainen kansanliike nousi ja että opettajia arvostetaan. Eräänä keinona opettajien arvotuksen lisäämiseen hän väläyttää muodollisempaa kielenkäyttöä kouluissa opettajien ja oppilaiden välillä.
– Sinuttelu ja etunimellä puhuttelu pois kouluista.
Vahasalo väläyttää myös, että opettajilla pitäisi olla käytössään kolmen päivän epäämisoikeus, jolloin rangaistuksen kohteeksi päätynyt oppilas ei saisi saapua kouluun.
– Millä rauha turvataan, jos opettajilla ei ole keinoja siihen?
Suomen koulut rauhattomimpia
Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) on eri linjoilla Vahasalon kanssa. Hän ei halua korostaa kurin merkitystä kouluissa.
– Kouluissa mikään ei ratkea sillä, että vain kuria lisätään, Kiuru sanoo.
Ministeri kiittelee sitä, että Suomessa on herätty keskustelemaan kouluista. Hän ehdottaa ratkaisuksi parempia tukipalveluita. Kiuru pitää kuitenkin myös tärkeänä pelisääntöjen selkiyttämistä ja sitä, että opettajat tietävät, mikä on mahdollista ja mikä ei.
Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä muistuttaa, että tilanne Suomessa on huolestuttava. OECD:n vertailussa muiden kehittyneiden teollisuusmaiden kanssa, Suomen koulut ovat rauhattomimpia eikä kouluissa viihdytä. Vastauksena tähän ei kuitenkaan pitäisi olla koulujen muuttamisesta ”viihdytyslaitoksiksi”, vaan opetusmenetelmien kehittäminen.
Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen kokee, että kysymys koulurauhasta liittyy laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Käyvätkö yksilön oikeudet ryhmän oikeuksien yli?
Kesäkuussa hyväksytyn niin sanotun koulurauhapaketin, jossa selkiytetään muun muassa häiriökäyttäytymiseen liittyviä toimivaltuuksia, on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa.