Sisäministeri Kai Mykkänen ruotii Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan Turun elokuun mielenosoituksia ja niiden herättämää keskustelua.
– Sunnuntaina 18.8. järjestettiin Turussa sekä uusnatsijärjestöjen mielenosoituksia että niiden vastaisia, antifasistisia mielenilmauksia. Jälkeenpäin on esitetty ihmettelyjä ja kysymyksiä siitä, miksi äärioikeiston kokouspaikaksi sallittiin oikeusvaltion kannalta niin keskeinen sijainti, miksi erityisen väkivaltaisia äärioikeistoon kuuluneita henkilöitä ei otettu etukäteen kiinni, miksi oikeusvaltion periaatteita kyseenalaistavia puheita sallittiin ja miksi uusnatsijärjestöjen mielenosoituksille annettiin ylipäätään lupa, Mykkänen kertaa.
Sisäministerin mukaan on totta, että poliisilla on oikeus muun muassa päättää mielenosoitusten järjestämispaikasta sekä estää henkilöitä, jotka selkeästi voisivat aiheuttaa vakavia järjestyshäiriöitä, osallistumasta mielenilmauksiin.
– Kynnys näille toimille on kuitenkin pidettävä erittäin korkeana, jottei turvaamistoimista tule hiljentämistoimia, Kai Mykkänen toteaa.
Hän sanoo seuranneensa monien muiden tavoin huolestuneena äärioikeiston nousua Euroopassa.
– Tällä perusteella emme kuitenkaan Suomessa saa edistää muualla maailmassa yleistynyttä ilmiötä sananvapauden ja demokratian rajoittamisesta, Mykkänen jatkaa.
Kyse turvallisuusarviosta
Sisäministeri muistuttaa, että poliisin tehtävänä on turvata kaikkien kansalaisten ”perustuslain mukaiset oikeudet ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä, järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä pyrkiä muutenkin omalta osaltaan edistämään yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon”.
– Siksi mielenosoitusten pitopaikan ja kulkueiden reittien rajoitusten täytyy perustua kokonaisturvallisuus- ja tilannearvioon, ei esimerkiksi paikan symboliseen merkitykseen. Siksi rikoksen tunnusmerkistön täyttäviä puheita ei voida etukäteen sensuroida, vaan niistä rangaistaan jälkikäteen. Ja siksi poliisin kiinniottojen ja joukkoliikennetarkistusten täytyy perustua perusteltuihin epäilyihin tai ennakko- ja tiedustelutietoihin, ei mielenosoittajien mielipiteisiin tai ”mutuun”, Kai Mykkänen toteaa.
Ennaltaehkäiseviin kiinniottoihin ei hänen mukaansa vaikuta itse järjestö vaan järjestössä toimivien henkilöiden taustojen ja aiemman käyttäytymisen perusteella tehty turvallisuusarvio.
– Tällä kertaa vakavimmat epäilyt sattuivat kohdistumaan yksittäisiin antifasististen piirissä toimiviin henkilöihin, Mykkänen kertoo.
Sisäministerin mielestä väkivaltaan ja laittomiin uhkauksiin mielenosoittamisen varjolla on oltava nollatoleranssi. Ennalta ehkäisevät kiinniotot ja vastaavat on hänen mukaansa tehtävä suhteessa neutraaliin uhka-arvioon – mitään ryhmää säästämättä tai suosimatta.
– Samalla on oltava tarkka mielipiteen ilmaisun vapauden suhteen. Muutoin uhraamme omat arvomme, lisäämme ääriainesten ulkopuolisuuden tunnetta ja madallamme kynnystä astua rikosten puolelle.
Kyllä mielipiteenvapaudelle, ehdoton ei laittomille uhkauksille ja väkivallalle. Väitteitä näiden periaatteiden vaarantumisesta otan @Uuninpankkopoik mielellään jatkossakin vastaan. @SuomenPoliisi toiminut parhaan asia-arvion mukaan. https://t.co/K7nPgKwXd4 #mielipiteenvapaus
— Kai Mykkänen (@KaiMykkanen) September 11, 2018