Tuore sisäministeri ruotii Helsingin Sanomien haastattelussa hallituksen rahanjakoa.
– Hallitusneuvotteluissa jaettiin pelkkää niukkuutta, mutta en ole tyytyväinen siellä jaettuun rahoitukseen. Tämä hallinnonala tarvitsee lisää resursseja siitä, mitä silloin sovittiin, sisäministeri Mari Rantanen (ps) sanoo. Esimerkiksi pelastustoimen ja Rajavartiolaitoksen rahoitus ei ole Rantasen mukaan tällä hetkellä riittävää.
Hallitusohjelmasta löytyy tulevalle kaudelle lukuisia sisäiseen turvallisuuteen liittyviä kirjauksia. Ohjelmalla pyritään muun muassa lisäämään huoltovarmuutta, vahvistamaan suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen toimintakykyä sekä tehostamaan rikollisuuden ja terrorismin torjumista. Rantasen mukaan ’’turvallisuusorientoitunut hallitusohjelma’’ vaatii haastavuutensa vuoksi myös lisärahoitusta.
Erityisesti nuoriso- ja jengirikollisuuden torjunta on sisäministerin mukaan korkealla sisäministeriön prioriteettilistalla. Nuorisorikollisuus viittaa 15-21 -vuotiaiden tekemiin rikoksiin, jengirikollisuus puolestaan tiettyihin kaupunginosiin linkittyvien ryhmien harjoittamaan rikollisuuteen.
– Nämä ovat ilmiöinä nousseet merkittävästi, ja siihen pitää puuttua kaikin mahdollisin keinoin, jotta kehitys ei johda meitä Ruotsin tielle, Rantanen sanoo.
– Kun katsoo Ruotsiin, niin siellä harva se päivä ammutaan ihmisiä, siellä räjähtelee ja siellä on syntynyt tällaisia yhteiskunnan ulkopuolella olevia yhteisöjä, jotka noudattavat omia sääntöjään, Rantanen jatkaa.
Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinteen viimevuotisen arvion mukaan 95 prosenttia katujengien jäsenistä on nimen ja etnisyyden perusteella arvioituna ulkomaalaistaustaisia. Sisäministerin mukaan huolta aiheuttaa erityisesti se, että moni jengirikollisista on jo toisen polven maahanmuuttaja.
– He ovat käyneet suomalaiset koulut, ja heillä on ollut mahdollisuus valita toisinkin – ja silti käy näin. Kyllähän se hyvin huolestuttavaa on, silloin me olemme epäonnistuneet jossakin, Rantanen sanoo.
– Suomessa on lähdetty tähän saakka siitä, että on oikeuksia saada palveluita, mutta ei velvoittavuutta. Lasten ja nuorten ongelmiin vaikuttaa varmasti se, että kun sitä velvoittavuutta ei ole, on kotona kielitaidottomuutta ja hyvin erilainen kulttuuri kuin Suomessa, Rantanen jatkaa.
Hallitusohjelmakirjausten mukaan maahanmuuttajien velvoitteita esimerkiksi kotoutumisen ja kielitaidon osalta tullaan lisäämään. Sisäministeri uskoo, että vanhempien parempi integroituminen yhteiskuntaan helpottaisi myös lasten tilannetta. Nuoriso- ja jengirikollisuuden pulmaa aiotaan ratkoa monesta suunnasta.
– Sekä kovia että pehmeitä keinoja tarvitaan yhtä lailla. Viime hallituskaudella näkyi se, että näitä kovia keinoja ei katsottu tarpeelliseksi lisätä. Nyt niitä lisätään, mutta pidetään pehmeät keinot mukana, Rantanen sanoo.
Pehmeitä keinoja ovat esimerkiksi nuorten moniammatillista tukemista tarkoittava ankkuritoiminta ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Lisäksi lastensuojelulaki odottaa uudistamistaan, kuten myös viranomaisten välisen vuoropuhelun sujuvoittaminen. Rantasen mukaan nuoriso- ja jengirikollisuuden suunta on vielä käännettävissä.
– Ja jos huomataan, että kaikki tarvittavat keinot eivät ole käytössä, sitten me hallituksen kanssa keskustelemme lisää, Rantanen toteaa.