Sivistystyönantajien mukaan palkansaajajärjestöt luovat yliopistojen työehtosopimusneuvotteluista vääriä mielikuvia. Ongelmallista on myös keskeneräisten asioiden käsittely julkisuudessa.
– Virheellinen viestintä ei edistä neuvotteluja, eikä ole kenenkään edun mukaista, järjestö toteaa tiedotteessa.
Palkansaajajärjestöt ovat kuvanneet työnantajan tekemää palkankorotustarjousta vain murto-osaksi teollisuusalan avausta noudattavasta linjasta.
Työmarkkinajohtaja Anne Somerin mukaan keskiviikkoinen tarjous oli kuitenkin varsin lähellä teollisuusalan linjaa.
– Yliopistoissa henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista on 60–70 %, kun se teollisuudessa on n. 20–30 % luokkaa. Jo yksistään tämä fakta luo yliopistojen osalta teollisuuden korotustason liian korkeaksi, Somer toteaa.
Työnantajajärjestö kertoo pyrkineensä esitetyllä korotustasolla siihen, etteivät yliopistot joutuisi uusiin sopeuttamistoimiin.
Varsinaisen toiminnan tulos on ollut lähes kaikissa yliopistoissa alijäämäinen vuonna 2016. Tilanne ei ole muuttunut tämän vuoden budjeteissa.
Sivistystyönantajien mukaan myös palkkausjärjestelmän uudistamisesta on annettu harhaanjohtava kuva.
– Palkkausjärjestelmä pitäisi muutosten jälkeenkin edelleen sisällään merkittäviä ohjaavia elementtejä, eikä kaavaillut muutokset toisi mukanaan palkansaajapuolen väittämää 14 erilaista palkkausjärjestelmää, järjestö toteaa.