Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman sanoi Yle radio 1:n Ykkösaamussa, että jälkikäteen voi puolustaa sitä, että hallitukset ympäri Eurooppaa lähtivät torjumaan eurokriisiä.
– Ei parhaalla mahdollisella tavalla, mutta katastrofilta vältyttiin, Korkman sanoi Ykkösaamussa.
Kaksi vuotta sitten pelättiin, että koko järjestelmä romahtaa, mutta pahin mahdollinen skenaario torjuttiin. Portugali ilmoitti eilen irtautuvansa EU:n, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston lainaohjelmasta. Irlanti on irtautunut lainaohjelmasta jo aiemmin.
Korkmanin mukaan pahin on ohi Portugalissa. Mahdollisuus saada hyvää tuottoa on herättänyt sijoittajien kiinnostuksen Portugalia ja muita Etelä-Euroopan maita kohtaan.
Kreikkaa Korkman pitää vaikeana tapauksena. Hänen mukaansa ongelmat voisivat olla Kreikassakin pienempiä, jos Suomi ja muut maat olisivat myöntäneen enemmän tukirahoitusta Kreikalle ja suuri velkajärjestely olisi tehty aiemmin.
Suomen ongelmat säilyvät samoina
Suomen tilanteen Korkman näkee huonona. Euroopan komissio ennustaa Suomelle 0,2 prosentin talouskasvua tänä vuonna ja 1,0 prosentin kasvua ensi vuonna. Kasvu on Euroopan toiseksi hitainta.
Korkmanin mukaan Suomi on talouskasvussa aina jälkijunassa. Nyt ongelmat ovat siirtymässä viennistä kotimarkkinoille: palkkamaltti pitää, verotusta ei kevennetä ja taantuma jatkuu. Lisäksi päälle tulee vielä Ukrainan tilanne ja Venäjän hiipuva talouskasvu.
Korkman ei näe suurta merkitystä sillä, valitaanko SDP:n puheenjohtajaksi kuluvan viikon perjantaina valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vai haastaja ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne.
– Ongelmat pysyvät samoina. Vaikea nähdä linjavalintoja, jotka merkittävästi muuttaisivat asetelmia, Korkman arvioi.