Sixten Korkman: Suomi on paljolti ajopuu

– Suomi on paljolti ajopuu. Takavuosien kurimus johtui pääosin ulkoisen toimintaympäristön muutoksista: finanssikriisit, Nokian ongelmat, Venäjän-viennin vaikeudet, paperiteollisuuden näivettyminen ja monet muut kielteiset tekijät, taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman kirjoittaa Helsingin Sanomien kolumnissaan.

Hänen mukaansa ajopuunäkemystä tukee havainto siitä, että Suomi kääntyi nousuun vasta muun Euroopan vanavedessä. Myös palkat nousivat Suomessa pitkään nopeammin kuin muissa maissa.

– Ongelmaa lievennettiin kilpailukykysopimuksella. Kustannusten alentamista tär­keämpää oli työmarkkinatilanteen rauhoittuminen ja palkkamaltti, Korkman arvioi.

Professorin mukaan viime kädessä on kyse siitä, että maailma muuttuu jatkuvasti ja siihen on sopeuduttava.

–  Ja kun devalvoida ei voi, on löydettävä muita keinoja. Uudistu tai surkastu on pienen avo­talouden tärkeä ohjenuora, jota Suomi ei ole oikein osannut nou­dattaa.

Sixten Korkman nostaa kirjoituksessaan esiin erilaisia Suomen talouden hitaan toipumisen syiksi tarjottuja tekijöitä kuten  ay-liikken muutosvastarinnan ja hallitusten kyvyttömyyden tehdä uudistuksia.

– Kyse ei ole vain hallituksesta. Sen toimet työttömyysturvan ehdollistamiseksi mielletään usein kiusan­teoksi, syystäkin. Toisaalta juuri nyt ”tarttis tehdä jotain”, kun avoimia työpaikkoja on runsaasti ja tekijöistä puute. Soisi, että eri toimijat tarjoaisivat lääkkeitä siihen tautiin, että työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa, Korkman sanoo.

Professori soimaa yrityksiä riittämättömistä panostuksista tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Myöskään valtionyhtiöiden kyvyssä uudistua ei ole hänen mukaansa kehumista.

Korkman kutsuu yritystukien leikkaamisen epäonnistumista ”absurdiksi osoitukseksi” hallituksen ja elinkeinoelämän kyvyttömyydestä uudistua.

– Mikään ei muuttua saa, hän toteaa.

Suomi kaipaa Sixten Korkmanin mielestä muutoksille avoimia ja yhteistyökykyisiä työmarkkina­osapuolia.

– Uudistu tai surkastu on vaatimus, joka koskee kaikkia toimijoita. Vain näin on toivoa siitä, että suhdanneluonteinen pyrähdys muuntuu ­kestäväksi kasvuksi. Ettei kävisi niin, että onnellisen kansan Suomi surkastuu ja on pian taas ”toivoton tapaus”.