Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi lokakuussa esityksen, jonka mukaan korkeakoulut voivat periä lukuvuosimaksuja Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Muutosta pidetään tervetulleena yliopistokentällä, kertoo Suomen Kuvalehti.
”Meidän yliopisto on suhtautunut tähän myönteisesti niin kuin kaikki muutkin yliopistot käytännössä”, sanoo lehdelle Itä-Suomen yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläinen.
Meriläisen mukaan lukuvuosimaksujen käyttöönotto avaa uudenlaiset mahdollisuudet koulutusvientiin. Yliopiston vetovoima perustuu hänen mukaansa näyttöön tieteessä ja opetuksessa.
”Jos me haluamme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, ja meidän ainut valtti on maksuttomuus, niin ei me silloin kovin hyviä olla”, hän sanoo.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Anneli Paulin mielestä minimisumma on liian pieni.
”Se kertoo mielestäni siitä, että suomalaisella yliopistolla on huono itsetunto, kun ei ajatella, että tuotteet ovat arvokkaampia”, hän arvioi.
Pauli uskoo että parhaat kansalliset yliopistot näyttävät suuntaa maksujen suuruudesta. Samoilla linjoilla on myös Helsingin yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen.
”Päätöksiä maksuista ei vielä ole tehty, mutta lähtökohtana voidaan pitää noin 10 000 euroa per lukuvuosi alasta riippuen”, hän arvioi.
Uudistuksesta Laitinen uskoo olevan paljon hyötyä, sillä intressi kehittää ohjelmia on jatkossa aivan erilainen.
”Meidän on pakko aivan toisella tavalla panostaa rekrytointiin ja markkinointiin, sillä niillä on Suomen koulutuksen ja brändin tunnettavuutta lisäävä vaikutus.”