Suomalaisten työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen pitää saada pysäytettyä tulevalla hallituskaudella, koska se uhkaa sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä, katsovat THL ja Kela. Ihmisten työ- ja toimintakyky alkoivat kohentua nopeasti 1970-luvulla, mutta myönteinen kehitys pysähtyi 2010-luvulla ja kääntyi jopa huonompaan.
Työ- ja toimintakykyä heikentävät keskeiset kansantaudit, kuten sydän- ja verisuonitaudit, sekä mielenterveysongelmat, lihavuus, huono ravitsemus, vähäinen liikunta, tupakointi ja päihteiden käyttö.
– Yhteiskunnan taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys perustuvat sille, että ihmiset voivat fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvin, ovat toimintakykyisiä, pystyvät tekemään työtä ja löytävät elämäänsä merkityksiä, sanoo tiedotteessa THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.
– Väestön ikääntymisen takia meidän on löydettävä keinoja, joiden avulla mahdollisimman moni työikäinen on töissä. Tämä vaatii työ- ja toimintakyvyn edistämistä kaikissa ikäryhmissä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin, joille on kasautunut erilaisia ongelmia.
THL ja Kela ovat julkaisseet hyvinvointikatsauksen hallitusohjelmaneuvotteluja varten. Se on tehty laitosten asiantuntijoiden yhteistyönä sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Katsauksessa avataan suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilaa useasta ajankohtaisesta näkökulmasta ja esitetään toimia, joilla ongelmiin voidaan puuttua.
– Toivomme, että tuleva hallitus ottaa asialistalleen selkeitä toimia, joilla suomalaisten työ- ja toimintakykyä voidaan parantaa. Tällaisia ovat erityisesti perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden parantaminen sekä esimerkiksi sokeri-, suola- ja rasvaverot. Lisäksi alkoholin yksinoikeusjärjestelmä tulisi säilyttää päihdehaittojen ehkäisemiseksi, Tervahauta sanoo.
Mielenterveys vaikuttaa myös merkittävästi työ- ja toimintakykyyn. Mielenterveysoireilu on viime vuosina lisääntynyt, ja siitä johtuva sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on poikkeuksellisen korkea.
Tutkimusten mukaan etenkin nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireilu on lisääntynyt. Oireilu lisääntyi jo ennen koronaa, ja pandemia pahensi tilannetta.
– Tähän kehitykseen tulee voimakkaasti puuttua. Mielenterveys rakentuu pitkälti lapsuudessa ja nuoruudessa, ja varhaisvuosien vakavat mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa myöhempään sosioekonomiseen asemaan ja terveyteen, sanoo Kelan pääjohtaja Outi Antila tiedotteessa.
Suomessa on saavutettu merkittäviä tuloksia pitkäjänteisellä kansanterveystyöllä. Esimerkiksi vastasyntyneen elinajanodote on noussut 1970-luvulta kymmenellä vuodella. THL ja Kela korostavat, että nykyinen maailmantilanne edellyttää kansanterveystyön näkökulman laajentamista.
– Ihmisen ja luonnon terveys ja hyvinvointi riippuvat toisistaan, ja niitä pitää katsoa kokonaisuutena. Planetaarinen terveys ja hyvinvointi edistää kestävää kehitystä, ja se on nostettava päätöksenteon ytimeen, Tervahauta toteaa.