Valinnanvapaustuottajina toimivat sote-keskukset ja hammashoidon yksiköt saavat rahoituksensa pääasiassa asiakasmäärän, asiakkaan iän ja sairastavuushistorian perusteella. Myös työssäkäynti otetaan huomioon.
Terveystalon johtavan ylilääkärin Juha Tuomisen mukaan hallituksen sorvaama rahoitusmalli suosii isoja yrityksiä. Tuomisen mukaan on vaikea nähdä, että muutaman lääkärin sote-keskus voisi toimia ensisijaisena palveluntuottajana.
Verkkouutiset kysyi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalta (ps.), aikooko hallitus muuttaa tai arvioida uudelleen perusteita, joilla palveluntuottajina toimiville sote-keskuksille aiotaan maksaa korvauksia.
– Kyllä ne isot linjat valinnanvapaudesta on periaatteessa tehty. Tottakai varmasti hiottavaa ehkä onkin, mutta noin tarkkaan, että minkälainen pärjää ja minkälainen ei, niin kyllähän siellä myöskin valinnanvapaus jo itsessään suuntaa. Sitten asiakas valitsee, eli kyllä tässä kuitenkin on niitä elementtejä olemassa, että pienikin voi olla mukana. Ihan niin fataalina (kohtalokkaana) en näkisi tätä pienten kannalta, mutta varmasti hiottavaa ehkä tässä vielä kuitenkin on, Mattila sanoi Politiikan toimittajien lounastilaisuudessa tänään torstaina.
Mattila vastasi tarkoittavansa pieniä suosivilla elementeillä sitä, että asiakas valitsee.
– Kuinka suurella volyymillä suurikaan pystyy lähtemään koko Suomeen. Sitten on alueellisia vaihteluita, missä pienemmällä ja paikallisemmalla tuntemuksella on myöskin merkitystä, ketä on palveluntuottajana ja ketä asiakkaat haluavat valita, Mattila sanoi.
Työterveyshuollon asiakkaasta pienempi korvaus
Mattilan mukaan mahdollisuus ilmoittautua palveluntuottajaksi varmistaa sen, että asiakkailla on enemmän kuin yksi tai kaksi vaihtoehtoa, mistä valita.
– Maakunta valitsee myöskin palveluntuottajia, että mikäänhän ei periaatteessa ainakaan minun ymmärtääkseni tällä hetkellä estä myöskään pieniä ilmoittautumasta maakuntaan palveluntuottajaksi, josta asiakkaat sitten valitsevat. Mutta mitä asiakkaat valitsevat, sitähän me emme voi päättää, Mattila totesi.
Sote-keskukset saavat rahoituksestaan vähintään 75 prosenttia tarvevakioituna kapitaationa. Se tarkoittaa sitä, että sote-keskukselle maksetaan jokaisesta asiakkaaksi listautuneesta kansalaisesta korvaus. Korvauksen suuruuteen vaikuttaa ennen kaikkea kansalaisen ikä. Lisäksi otetaan huomioon henkilön sairastavuushistoria ja työikäisen ihmisen työllisyys. Työterveyshuollon asiakkaasta maksetaan sote-keskukselle pienempi korvaus kuin henkilöstä, joka ei käy töissä.
Sote-keskuksen rahoituksesta 25 prosenttia on kannustinperusteista. Kannustinperusteisella korvauksella palkitaan hoidon vaikuttavuudesta ja siihen voidaan sisällyttää myös sanktiomaksuja.
Samat rahoitusperiaatteet koskevat myös hammashoidon yksiköitä, mutta kannustinperusteista korvausta voidaan maksaa vaikuttavuuden lisäksi myös suoriteperusteella eli maksaa korvausta tehdyistä toimenpiteistä. Kannustinperusteisen korvauksen osuus on korkeintaan 25 prosenttia.
Korvausten suuruudesta ei ole tehty vielä päätöksiä, vaan jokainen maakunta päättää alueen palveluntuottajille maksettavien korvausten euromääristä ja vaikuttavuuskannustimista.