Suomalaisilla sosiaali- ja terveysalan viranomaisilla ja palveluntarjoajilla on hallussaan kansainvälisesti tarkasteltuna mittavat tietovarannot, jotka sisältävät arvokasta tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä. Niiden hyödyntäminen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa vaatii usein käyttöluvan hakemista eri rekisterinpitäjiltä.
Ongelmaksi sosiaali- ja terveystietojen hyödyntämisessä on muodostunut se, että eri rekisterinpitäjät käsittelevät samaa tutkimus- tai kehittämishanketta varten tarvittavat rekisteritietojen käyttölupahakemukset erikseen. Lisäksi tietoja luovutetaan henkilörekistereistä eri lakeihin sisältyvien säännösten perusteella.
Lausuntokierrokselle lähtevä uusi laki kokoaisi yhteen nyt hajallaan olevat säännökset henkilörekistereihin tallennettujen sosiaali- ja terveystietojen sekä muiden hyvinvointiin liittyvien tietojen hyödyntämisestä.
Jatkossa henkilötietojen käyttöluvat myöntäisi keskitetysti yksi lupaviranomainen silloin, kun olisi tarpeen yhdistellä eri rekisterinpitäjien tietoaineistoja tai hyödyntää yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tietoja. Käyttöluvan myöntämisen jälkeen lupaviranomainen kokoaisi eri rekistereihin tallennetut tiedot, yhdistelisi ne ja luovuttaisi ne pyytäjälle.
Lakimuutosten myötä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja sekä muita terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä henkilötietoja voitaisiin hyödyntää aiempaa joustavammin ja laajemmin.
Nykyään tietoja voidaan hyödyntää laissa säädetyin edellytyksin tieteellisessä tutkimuksessa, tilastoinnissa, viranomaisohjauksessa ja -valvonnassa sekä viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtävissä. Uusina tulisivat opetus, tietojohtaminen sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminta.
Lakiluonnoksessa on otettu huomioon tietosuoja ja asiakkaan yksityisyyden suoja aineistoja käytettäessä, ja niitä parannettaisiin entisestään erityisesti tietoturvallisilla käsittelyvaatimuksilla.