Naispuolisten sotalasten tyttärillä on lähes viisikertainen riski sairastua masennukseen verrattuna serkkuihinsa, joiden äitejä ei lähetetty sotalapsiksi, osoittaa tuore tutkimus.
Äidin kokema trauma on riskitekijä masennukseen sairastumisessa. Kohonnut riski ei koskenut sotalasten poikalapsia.
Toisen maailmansodan aikana Suomesta Ruotsiin evakuoitujen sotalasten jälkikasvun psyykkistä sairastavuutta on tutkittu ensimmäistä kertaa vertaamalla heitä serkkuihinsa, joiden vanhempia ei lähetetty sotalapsiksi. Vertailussa tarkasteltiin sairaalahoitoa vaatinutta psyykkistä sairastavuutta.
Tutkimusryhmä on aikaisemmin tutkinut sotalapseuden vaikutusta sotalasten aikuisiän psyykkiseen sairastavuuteen. Sotalapseksi lähetetyillä tytöillä oli tilastollisesti korkeampi riski sairastua masennukseen kuin kotiin jääneillä siskoillaan.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin lastensiirtojen yhteyttä seuraavan sukupolven psyykkiseen sairastavuuteen ja myös sitä, missä määrin sotalapseuden ylisukupolvinen vaikutus psyykkiseen sairastavuuteen kulki äidin kohonneen masennusriskin kautta.
– Tutkimuksessa osoitamme, että äidin kohonnut masennusriski ei ole ratkaiseva riskitekijä: kun äidin masennusriski vakioidaan, laskee tyttären riski masentua hyvin vähän, kertoo tutkija Nina Santavirta Helsingin yliopistosta.
Mekanismi jäi epäselväksi
Tutkijat eivät pystyneet täsmentämään tarkkaa mekanismia, jonka kautta ylisukupolvinen yhteys sotalapseuden ja seuraavan sukupolven psyykkisen sairastavuuden välille syntyy.
– Mahdollinen selitys voi olla sotalapsen lapsuuden kokemusten vaikutus kykyyn muodostaa kiintymyssuhteita tai kokemusten vaikutus kasvatusmenetelmiin. Emme myöskään voi sulkea pois epigeneettisten muutosten ylisukupolvista siirtymistä: kemiallisia muutoksia, jotka vaikuttavat geeniperimän ilmentymään vaikuttamatta itse DNA:han, Santavirta kertoo.
Vertailemalla sotalapsia ja heidän sisaruksiaan, joita ei lähetetty sotalapsiksi, ja edelleen heidän lapsiaan saadaan luotettava tutkimusasetelma, jossa masennuksen sukupolvien välistä välittymistä voidaan tutkia vakioiden useita perhetaustaan liittyviä tekijöitä.
Tulokset ovat tärkeitä kansallisesti merkittävän sotalasten evakuointiprojektin arvioinnin kannalta ja laajemmin nykypäivän lastensiirtojen kannalta.
Tutkimuksessa yhdistettiin tietoja useista rekistereistä: Vuoden 1950 väestönlaskennan yli seuratusta valtakunnallisesti edustavasta kymmenen prosentin otoksesta (Tilastokeskus) yhdistettiin vuonna 1933–1944 syntyneet henkilöt lastensiirtokomitean sotalapsirekisteriin (Kansallisarkisto) ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteriin (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos). Sotalasten lasten psyykkisen sairastuvuuden seuranta-aika kattoi vuodet 1971–2012.
Tutkimus on Helsingin yliopiston, yhdysvaltalaisen NIH-instituutin ja Uppsalan yliopiston yhteishanke. Se julkaistiin kansainvälisesti arvostetussa psykiatrian alan tiedelehdessä JAMA Psychiatry.