Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut yhteenvedon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista annetuista lausunnoista. Lausuntoaika päättyi viikko sitten.
Ministeriön yhteenvedon mukaan lausunnon antajista yli 80 prosenttia on sitä mieltä, että sote-alueen hallinnosta kuntayhtymämallilla tulisi voida sopia esitettyä vapaammin. Vahvin tuki vapaalle sopimiselle annetaan alle 20 000 asukkaan kunnista. Vapaata sopimista vastustetaan eniten suurissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa. Lakiluonnoksen mukaan kuntayhtymän voisi valita vastuukunnan sijaan vain silloin, kun alueen keskuskaupunki ei edusta yli puolta alueen asukasmäärästä.
Ei perustason alueita
Useissa lausunnoissa katsotaan, ettei perustason alueita tulisi muodostaa. Kaikista vastaajista 42 prosenttia on sitä mieltä, että kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen tulisi kuulua vain sote-alueen järjestämisvastuulle.
Noin 70 prosenttia kaikista lausujista kannattaa palveluiden tuottamista lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun edellyttäessä keskittää. Erityisesti pienten, alle 20 000 asukkaan kuntien lausunnoissa toivottiin, että uudistuksen yhteydessä määriteltäisiin lähipalvelut tarkemmin, koska järjestämisvastuun keskittymisen ajatellaan keskittävän myös palvelujen tuotantoa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tavoitteita pidetään hyväksyttävinä, mutta lausunnoissa nostetaan esiin eriäviä näkemyksiä siitä, kuinka hyvin lakiesityksellä voidaan saavuttaa sille asetetut tavoitteet.
Lausunnoissa tuodaan esille paljon erilaisia lakiesityksen yksityiskohtiin liittyviä kehitysehdotuksia. Eräät lausunnonantajat katsoivat, ettei uudistusta pitäisi toteuttaa lainkaan ehdotetun mallin pohjalta.
Oppositiopuolue keskusta ehti julkistaa oman yhteenvetonsa sote-laista annetuista lausunnoista jo eilen. Puolueen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Annika Saarikon mielestä sosiaali- ja terveysministeriö antoi harhaanjohtavan kuvan kuntien lausunnoista heti lausuntoajan päätyttyä lähetetyssä tiedotteessa.