Kunnat, sairaanhoitopiirit ja muut toimijat ovat antaneet lausuntonsa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista. Lausunnonantajia oli yhteensä 383.
Lausujista noin 60 prosenttia kaipaa joustoa sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden (sote-alue) ja perustason alueiden kriteereihin. Tarkasti määriteltyä asukaslukua ei pidetä välttämättä tarkoituksenmukaisimpana kantokyvyn mittarina. Toisaalta monissa lausunnoissa katsottiin, että sote-alueen vähintään 50 000 asukkaan väestöpohja on liian vähäinen erikoissairaanhoidon järjestämiselle.
Useiden lausuntojen mukaan toimivat yhteistoiminta-alueet halutaan säilyttää. Monet toivovat vastuukuntamallin rinnalle vaihtoehdoksi kuntayhtymää.
Puolet vastaajista arvioi, ettei järjestämisvastuun jakautumisesta alueiden kesken ole tarpeen säätää väliraportissa esitettyä tarkemmin. Toinen puoli vastaajista katsoi, että sote-alueen järjestämisvastuun alaisiksi olisi tarpeen säätää esitettyä enemmän palveluja. Sote-alueen vastuulle voisi määritellä etenkin lastensuojelun, vammais- ja kehitysvammapalvelut sekä päihdehuollon. Nämä palvelut ovat kalliita ja vaativat erityisosaamista.
Erva-alueista kilpavarustelun estäjiä
Noin 60 prosenttia lausujista antaisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueille (erva-alue) sitovaa päätösvaltaa palvelujen järjestämisessä. Erva-alue voisi kieltää sote-aluetta tuottamasta palveluja, jotka on tärkeää keskittää esimerkiksi potilasturvallisuuden varmistamiseksi vain jollekin tai joillekin sote-alueille. Lisäksi linjaus erityisvastuualueista kilpavarustelun estäjänä sai lausujilta kannatusta.
Vastuukuntamallia koskevissa kysymyksissä oli huomattavan paljon hajontaa kuntakoon mukaan. Suuri osa alle 20 000 asukkaan kunnista pitää tärkeänä, että näillä kunnilla on mahdollisuus kuulua suoraan sote-alueen päättävään toimielimeen, eikä vain välillisesti perustason alueen jäsenyyden kautta.
Erityisesti pienten kuntien lausunnoissa suhtaudutaan kielteisesti siihen, että kuntien äänimäärä päätöksenteossa sidottaisiin kuntien asukaslukuun ilman äänileikkuria. Yli 50 000 asukkaan kunnat taas kannattavat, että kunnan asukasluku on äänivallan peruste. Pienet kunnat eivät myöskään halua, että sote-alueen vastuukunnalla olisi otto-oikeus sote-alueen yhteisen toimielimen päätöksiin. Suurista kunnista hieman yli puolet oli samaa mieltä.
Yli 60 prosenttia kaikista vastaajista arvioi, että päätökset kuntien rahoituksesta tulisi tehdä kuntien määräenemmistöllä yksinkertaisen enemmistön sijasta. Monissa lausunnoissa otettiin kantaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus olisi tärkeää uudistaa yksikanavaiseksi.
Lausunnonantajista 42 prosenttia piti uudistuksen aikataulua itselleen sopivana. Loput vastaajista kokivat, että aikataulu saattaa olla liian kiireinen esimerkiksi huolellisen valmistelun ja nykyisten kuntayhtymien omaisuuden uudelleen järjestelyn kannalta.
Väliraportista annetut lausunnot ja niissä esitetyt kannanotot otetaan huomioon järjestämislain valmistelussa. Ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi valmistuu joulukuussa, ja se lähetetään kuntiin lausunnolle. Lakiesitys annetaan eduskunnalle huhtikuussa 2014.
Lue myös:
Metropolijaosto: Yksi ylikunnallinen sote-järjestäjä olisi paras metropolialueelle