Pihlajalinnan liiketoimintajohtaja Pekka Utriainen sanoo, ettei sote-uudistuksen asiantuntijaryhmä ole mikään kollektiivi, joka olisi yhtä mieltä asioista, vaan kullakin asiantuntijalla on omia painotuksiaan ja tiedon tuomaa näkemystä. Utriainen on yksi asiantuntijaryhmän jäsenistä.
Helsingin Sanomat kertoi tänään, että asiantuntijat laidasta laitaan ovat varoittaneet viemästä tuoreinta valinnanvapauslain versiota eteenpäin. Pääongelma lehden mukaan ovat kokoomuksen voimalla ajamat asiakassetelit.
– Asiantuntijaryhmässä on eri näkemyksiä eri ihmisillä. Näen tämän ihan eri tavalla, ja sanoin sen myös ryhmässä, Pekka Utriainen sanoo Verkkouutisille.
Utriainen toimi Jyväskylän sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana 12 vuotta ennen Pihlajalinnaan siirtymistä. Jyväskylässä kehitettiin silloin Suomen laajin palvelusetelijärjestelmä, jossa on mukana yli 300 palveluntuottajaa. Hallituksen kaavailema asiakasseteli poikkeaisi Utriaisen mukaan hieman palvelusetelistä: se olisi laajempi ja maakunnalla olisi velvoite antaa seteli.
Jyväskylässä julkisen puolen oma toiminta tehostui
Utriainen kertoo, että Jyväskylässä palveluseteli toi erittäin myönteisiä vaikutuksia. Pullonkaulatilanteissa, joissa palveluita ei ollut riittävästi saatavilla, asiakas sai palvelun palvelusetelillä. Toinen etu oli selkeät palvelukokonaisuudet, ja kolmas hinnoittelu.
– Jyväskylässä se johti siihen, että julkisen puolen oma tuotanto tehostui. Kolmessa vuodessa yksikkökustannukset alenivat noin viisitoista prosenttia kaupungin omassa tuotannossa. Yksityinen sektori oli selvästi kirittäjänä kaupungin omalle tuotannolle, Utriainen toteaa.
– Mitään sellaista riskiä, että meidän oma tuotanto rapautuu sen takia, ei ollut, vaan pikemminkin piristyi. Enkä tässä näe, että yhtäkkiä julkinen sektori tämän takia menisi tilanteeseen, ettei tekijöitä riittäisi, hän jatkaa.
Helsingin Sanomien mukaan asiantuntijaryhmän pelkona on, että lääkärit ja muu hoitohenkilökunta siirtyisivät julkiselta puolelta laumoittain yksityiselle, mikä voisi pahimmillaan vaarantaa julkisen sektorin päivystyksen. Niin ikään asiantuntijat pelkäävät lehden mukaan, että joissakin maakunnissa omat julkiset palvelut voivat vaarantua, jos maakuntien on pakko myöntää asiakasseteleitä tiettyjen ehtojen täyttyessä.
– En millään jaksa nähdä asiakassetelejä sellaisena uhkana, että sen takia tämä (vaarantuisi). Päinvastoin näkisin, että tämä parantaa palvelujen saatavuutta, lisää hintakilpailua ja on sitä kautta yhteiskunnalle hyödyksi. Minä en kyllä missään tapauksessa näe uhkakuvia suuremmaksi kuin mahdollisuuksia, Utriainen sanoo.
Kermankuorinnasta nähtiin mörköjä, ainutkaan ei toteutunut
Hän kertoo, että silloin kun palvelusetelien käyttöä aloiteltiin vuonna 2004, Jyväskylässä käytiin vastaavanlainen keskustelu setelien vaaroista kuin mitä nyt julkisuudessa käydään valinnanvapauslain yhteydessä.
– Silloinkin nähtiin jos jonkinlaisia mörköjä kermankuorinnasta, mutta ei niistä toteutunut ainutkaan. Tämä on ihan normaalia pelkoa uudistuksia kohtaan.
Utriainen muistuttaa, että palvelusetelien käytöstä on jo kokemusta pitkältä ajalta. Hänen mukaansa moni muukin kuin vain hän allekirjoittaa palvelusetelin myönteiset vaikutukset. Sote-asiantuntijaryhmässä oli hänen mielestään pelkoa lähinnä asiakasseteleiden osuudesta erikoissairaanhoidossa.
– Siitäkin täytyy muistaa, että maailmalta on paljon kokemuksia, että niin sanottu eteen työnnetty ja polikliininen erikoissairaanhoito on hyvin tehokas keino välttää sitä, että ihmiset siirtyvät raskaaseen erikoissairaanhoitoon, kun ei saada ajoissa tutkittua ja hoidettua. On ilman muuta järkevää, että perustasolla löytyy osaamista nopeasti.
Asiakassetelin mahdollisuudet suuret, kun palvelujen saatavuus on heikko
Utriainen huomauttaa, ettei erikoislääkärille pääse noin vain, vaan se edellyttää, että erikoisalan tarve on olemassa. Hän epäilee myös arviota, että 30 prosenttia nykyisistä erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnoista siirtyisi asiakassetelille.
– Ei ainakaan Jyväskylässä näin suuria siirtymiä ollut. Kun siirryin Jyväskylästä Pihlajalinnaan töihin kolme vuotta sitten, palvelusetelien osuus oli kaksi prosenttia budjetista.
Utriainen sanoo, että asiakasseteleiden osalta täytyy vielä tarkentaa, missä tilanteissa niitä pitää myöntää ja palvelukokonaisuudet täytyy määritellä valtakunnallisesti.
– Silloin se on hallittavissa ja se on järkevää. Mahdollisuudet ovat suuret ja nimenomaan niissä palveluissa, joissa saatavuus on alueella heikko.
Palvelukokonaisuus voisi olla esimerkiksi tekonivelleikkaus, johon sisältyy myös kuntoutus, ja tuottaja vastaa mahdollisista komplikaatiosta. Palveluntuottaja vastaa kokonaisuudesta alusta loppuun asti, jolloin myös laadun on oltava hyvä, ettei uutta leikkausta tarvita.