– Anteeksi, mutta mitkä turhat toimenpiteet, ihmettelee Hammaslääkäriliiton puheenjohtaja Sirpa Tilander Twitterissä.
Sote-uudistuksen valmistelusta vastaava projektijohtaja Tuomas Pöysti sanoi Helsingin Sanomille, että valinnanvapauden piiriin tuleville yksityisille hammashoitoloille tulee velvollisuus ennaltaehkäisevään työhön ja kansanterveyden edistämiseen.
– Siksi aikaisemmista eräistä keskustelualoitteista poiketen myös suunhoidon tuottajien korvaus tulee kapitaatiolla eikä vain suoritteista, Pöysti perusteli.
Hammashoitoloille ei siis makseta vain paikattujen reikien mukaan, vaan potilaskohtainen vuosimaksu eli niin sanottu kapitaatiokorvaus. Se tarkoittaa, että palveluntuottajan kannattaa pyrkiä välttämään turhia toimenpiteitä ja kannustaa potilaita hoitamaan hampaitaan hyvin.
Näkemys on herättänyt keskustelua hammaslääkäreiden keskuudessa. Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry kirjoittaa Facebookissa, ettei hän ole Pöystin kanssa samaa mieltä kapitaatiokorvauksen eduista.
Pienille tuottajille liian suuri riski
Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtajan mukaan kapitaatio ei sovellu käytettäväksi suun terveydenhuollossa kuin vain pieneltä osin, koska hoidon tarpeen vaihtelu väestöryhmien välillä ja potilaskohtaisesti on suurta.
– Sen käytöstä ei juuri ole maailmalta kokemusta, se toisi erityisesti pienille tuottajille liian suuren riskin ja pitäisi mukanaan kierot kannusteet välttää suurihoitoisia potilaita – juuri niitä, joiden kohdalla terveyserot ovat suuria, Pöyry kirjoittaa.
Pöyryn mukaan suoritepohjaisesta hinnoittelusta pystytään ajan myötä siirtymään hoidon vaikuttavuuteen perustuviin mittareihin, mutta vuonna 2019 kun sote-uudistus tulee voimaan, se ei ole mahdollista.
Myös Hammaslääkäriliiton valtuuston puheenjohtaja Pirkko Grönroos kirjoittaa, että lasten ja nuorten osalta suuntaus on hyvä, mutta muutoin mietityttää.
– Mitäköhän ovat nuo TURHAT toimenpiteet? Kuinka moni haluaa, että hammaslääkäri tekee turhia toimenpiteitä nykysysteemissäkään? Ei hammaslääkärin hoito niin mukavaa ole, Grönroos toteaa.
Keskusteluun osallistuneen Sipoon kunnanvaltuutetun Ari Oksasen (kok.) mielestä ”kapitaatiopohjainen maksu johtaa katastrofiin palvelutuotannossa, markkinoiden uusjakoon ja asiakkaiden huonoon palveluun”. Toista hammaslääkäriä raivostuttaa, että ammattikuntaa epäillään nykyään vielä ns. turhista toimenpiteistä.
Valtuuston puheenjohtajan Grönroosin mielestä tällaisena aikana korostuu ammattikunnan eettinen vastuu hoitotilanteessa.
– Potilasta tulee hoitaa lääketieteellisin perustein potilaan kanssa yhteisymmärryksessä. Hoitopäätöksiä ei pidä tehdä hammaslääkärin taloudellinen etu edellä. Vain siten yhteiskunnan luottamus meihin vapaina ammatinharjoittajina säilyy. STM:n virkamiehen käsitys siitä, että teemme turhia toimenpiteitä kuvaa huolestuttavalla tavalla tämän luottamuksen heikkenemistä, Grönroos kirjoittaa.