Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista valmistuu vasta huomenna torstaina. Vielä viime viikolla valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) arvioi lausunnon valmistuvan tänään keskiviikkona.
Perustuslakivaliokunnan lausunnosta järjestetään tiedotustilaisuus torstaina alkuiltapäivästä.
Perustuslakivaliokunnan kanta lakiesityksen perustuslainmukaisuutteen on ratkaiseva sote-järjestämislain jatkokäsittelyn kannalta. Valiokunta saattaa todeta, ettei lakia pidä säätää perustuslakiongelmien vuoksi hallituksen esityksen pohjalta tai sitten valiokunta saattaa ottaa kantaa, mitkä kohdat lakiesityksessä edellyttävät muuttamista, jotta laki voidaan säätää tavallisena lakina.
Mikäli perustuslakivaliokunta edellyttää sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekevän muutoksia lakiin, aika muutosten tekemiseen uhkaa jäädä vähiin. Vaalikausi on lopuillaan ja eduskunnan viimeinen istunto pidetään 14. maaliskuuta. Mikäli eduskunta ei ehdi käsitellä lakia loppuun ennen vaalikauden päättymistä, lakiesitys raukeaa.
Poikkeuslaki epätodennäköinen vaihtoehto
Perustuslakivaliokunta voi myös ottaa kantaa, onko syytä mennä poikkeuslakimenettelyyn. Tätä vaihtoehtoa valtiosääntöoikeuden professori emeritus Mikael Hidén ei kuitenkaan pidä todennäköisenä, sillä perustuslakivaliokunta on aiemmissa kannoissa välttänyt poikkeuslakeja eikä eduskunnasta välttämättä löytyisi riittävästi tukea kiistellylle sote-laille.
Hidénin mukaan keskeinen ongelma sote-lakiesityksessä on se, että kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista, mutta pienillä kunnilla ei välttämättä ole vaikutusvaltaa päätöksentekoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus on noin puolet kunnan taloudesta, eli kyse ei ole kunnan kannalta vähäpätöisestä asiasta.
Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus annettaisiin maakuntien tai sote-alueiden vastuulle eikä kyse olisi enää kuntien toiminnasta, vaan alueiden toiminnasta, niin silloin ei olisi enää ongelmaa kunnallisen itsehallinnon kannalta. Sote-palveluiden rahoitusta ei silloin voitaisi kerätä kuntien kautta vaan esimerkiksi alueellisesti tai valtakunnallisesti kannettavana verona. Näin suuret muutokset eduskunnassa olevaan lakiesitykseen edellyttäisivät Hidénin mielestä kuitenkin huolellista valmistelua, eikä niitä hänen mielestään ehdittäisi tehdä enää tällä vaalikaudella.