Kuntaliitossa uskotaan kuntien talouden ennakoitavuuden paranevan, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy maakuntien huoleksi 2019.
– Erityisesti erikoissairaanhoidon puolella on usein yllättäviä kustannuksia, minkä takia kunnan talouden ennustettavuus ei ole ollut aina helppoa. Nyt, kun sosiaali- ja terveystoimi poistuu kuntataloudesta kokonaan, totta kai ennustettavuus paranee, katsoo Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta Nykypäivä-lehden haastattelussa.
Kun sote-menot haukkaavat nykyisellään kuntien käyttötalousmenoista noin puolet, jatkossa asetelma kääntyy päälaelleen. Opetus- ja kulttuuritoimen osuus, joka on tällä hetkellä noin kolmannes, nouseekin yli puoleen. Siitä tulee suurin sektori.
Vaikka kuntien talouden ennustettavuus paranisi ja loisi uusia mahdollisuuksia koulutus- ja elinkeinopolitiikalle, keskeinen kysymys resursseista jää kuitenkin ilmaan. Kuntaliiton Päivärinta huomauttaa, että sivistystoimi on perinteisesti joustanut, kun sosiaali- ja terveyspuolella eteen on kunnissa tullut yllättäviä menoeriä:
– Sivistystoimi on ollut yleensä se puskuri, joka joustaa. Nähtäväksi jää, miten jatkossa käy. Kun sivistystoimesta tulee kunnissa suurin sektori, onko tämä sille uusi mahdollisuus vai joutuuko se edelleen joustamaan, seuraavaksi johonkin toiseen suuntaan?
Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen maakunnille kuntien näkökulmasta sitten uhka vai mahdollisuus? Mitä Kuntaliitossa asiasta ajatellaan?
– Kyllä näen tämän enemmän mahdollisuutena. Puhutaan paljon siitä, että tulevaisuuden kunta on sivistyskunta ja näin tulee olemaankin, koska sivistystoimella on jatkossa niin iso painoarvo.
Päivärinta korostaa, että hyvillä opetus- ja kulttuuripalveluilla on merkitystä myös kunnan elinvoiman näkökulmasta. Niistä voi tulla tärkeä vetovoimatekijä, joka houkuttelee kuntaan uusia asukkaita.