Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on jatkanut tänään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain käsittelyä perustuslakivaliokunnan eilen antaman lausunnon ja sosiaali- ja terveysministeriön vastineen pohjalta.
Perustuslakivaliokunta totesi, ettei lakia voida säätää tavallisena lakina hallituksen esityksen pohjalta, vaan siihen täytyy tehdä merkittäviä muutoksia. Useat perustuslakivaliokunnan jäsenet epäilivät vahvasti, ettei korjattua lakia ehditä enää hyväksyä tällä vaalikaudella.
Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) koolle kutsumat puolueiden edustajat päättivät kuitenkin eilen illalla, että sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa sote-uudistuksen valmistelua. Puolueiden asettamien kriteereiden mukaan sote-uudistuksen pitää olla perustuslain mukainen ja lopullisen ratkaisun täytyy vastata parlamentaarisen työryhmän alkuperäisiä tavoitteita ja suosituksia. Lisäksi sote-uudistuksen pitää kuroa umpeen kestävyysvajetta, ja se olisi saatava valmiiksi vielä tällä hallituskaudella.
Perustuslakivaliokunta ohjeisti lausunnossaan, että perustuslain kannalta sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät on mahdollista siirtää kuntaa suuremmille itsehallintoalueille, joilla kansanvaltaisuus toteutuisi välittömien vaalien kautta ja joilla olisi lisäksi verotusoikeus. Kyseeseen voisi silloin tulla esimerkiksi maakunnat tai sote-alueet.
Valiokunta ei poissulkenut yksitasoista kuntayhtymämallia. Sillä tarkoitetaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) kaltaista järjestelyä. Sen toteuttamistapa ei kuitenkaan saisi kokonaisuutena arvioiden olla kansanvaltaisuusperiaatteen tai rahoitusperiaatteen vastainen.
Valiokunta ei pitänyt mahdottomana myöskään sosiaali- ja terveydenhuollon siirtämistä valtiolle.
Eksote-malli ainut mahdollisuus
Verkkouutisille arvioidaan, että näistä vaihtoehdoista yksitasoinen kuntayhtymä on ainut, joka voitaisiin ehtiä säätää vielä tällä vaalikaudella. Tässä niin sanotussa Eksote-mallissa erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut on integroitu riittävän suurella väestöpohjalla. Kunnat vastaavat palveluiden rahoituksesta ja niiden muodostamat kuntayhtymät vastaavat palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta.
Sote-asiantuntija, professori Jussi Huttunen kertoo Verkkouutisille, että Eksote-malli on viety säädösluonnostasolle sosiaali- ja terveysministeriössä jo 1,5 vuotta sitten edellisen sote-järjestämislakiluonnoksen yhteydessä. Näin ollen lain korjaaminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hoituisi nopeastikin.
Perustuslakivaliokunta edellytti lausunnossaan, että mikäli sosiaali- ja terveysvaliokunta päätyy korjaamaan lakia, sen täytyy pyytää uusi lausunto perustuslakivaliokunnalta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tavoitteena on pyytää lausuntoa perustuslakivaliokunnalta jo heti alkuviikosta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on varautunut käsittelemään sote-järjestämislakia koko ensi viikon. Lausuntoa perustuslakivaliokunnalta voidaan pyytää heti, kun valtiosääntöoikeuteen kuuluvat pykälät on saatu valmiiksi. Nämä pykälät koskevat kuntayhtymämallia ja kuntiin kohdistuvaa rahoitusvelvollisuutta.
Todennäköisesti perustuslakivaliokunta kuulee vielä asiantuntijoita. Sosiaali- ja terveysvaliokunta voi kuitenkin jatkaa muilta osin lakitekstien kirjoittamista samanaikaisesti. On mahdollista, että perustuslakivaliokunnan lausunto valmistuu vasta samana päivänä kuin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö.
Viimeisimmän ohjeistuksen mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön on oltava valmis viimeistään perjantaina 6. maaliskuuta, jotta laki ehditään käsitellä tällä vaalikaudella loppuun täysistunnossa. Eduskunta päätti jo tämän viikon tiistaina pitää kaksi ylimääräistä istuntoa ennen vaalikauden loppua 14. maaliskuuta, jotta lakiruuhka ehditään purkaa.
Eksote-mallikaan ei ole ongelmaton
Eksote-mallikaan ei ole perustuslain näkökulmasta täysin ongelmaton. Valtiosääntöoikeuden professori emeritus Mikael Hidén arvioi viime viikolla Verkkouutisille, että samat perustuslailliset kysymykset kuntien rahoituksesta ja vaikutusvallasta olisivat läsnä Eksote-mallissakin, vaikka ne saattaisivatkin olla astetta helpompia kuin viiden sote-alueen ja 19 tuottamisvastuualueen mallissa.
Professori Jussi Huttunen on toista mieltä. Hänen mielestään kuntayhtymämalli ei voi olla perustuslainvastainen, koska erikoissairaanhoito on jo nykyisin järjestetty kuntayhtymämallilla ja Eksotekin toimii samalla periaatteella. Huttusen mukaan järjestämisvastuu pitäisi kuitenkin jättää kunnille, koska jos sekä järjestämis- että tuottamisvastuu olisi kuntayhtymällä, mallista puuttuisi demokraattinen kontrolli.
Valmisteilla olevassa mallissa järjestämisvastuuta oltaisiin kuitenkin siirtämässä kuntayhtymille. Jos järjestämis- ja tuottamisvastuu annettaisiin kuntayhtymille, edellyttäisi se Huttusen mielestä vaaleja ja myös veronkanto-oikeuden pohtimista. Vaaleista ja verotuksesta ei ole vielä valmistelua, joten sellaista lakia ei ehdittäisi enää tällä vaalikaudella säätää.
Lähes 20 kuntayhtymää on liikaa
Hallituksen alkuperäisessä esityksessä on viiden sote-alueen lisäksi enintään 19 tuottamisesta vastaavaa kuntayhtymää. Sosiaali- ja terveysministeriö kirjoittaa perustuslakivaliokunnalle antamassaan vastineessa, että jos malli toteutettaisiin yksitasoisena kuntayhtymänä, sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden näkemyksen mukaan kuntayhtymien määrän tulisi olla selkeästi pienempi kuin 19.
Sosiaali- ja terveysministeriö epäilee vastineessaan myös, olisiko yksitasoinen kuntayhtymämallikaan mahdollinen, koska uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi kuntayhtymien lukumäärän tulisi jäädä varsin pieneksi, jolloin niihin kuuluvien kuntien lukumäärä muodostuisi suureksi.
Huttusen mukaan ideaalimäärä olisi 14–15 järjestämisvastuussa olevaa toimijaa, jolloin väestöpohjat olisivat riittävän suuria erikoissairaanhoidon päivystyksen järjestämiseen. Luontevaa olisikin muodostaa uudet alueet nykyisten sairaanhoitopiirien ympärille ja yhdistää niistä muutama.
Lisäksi yksitasoinen kuntayhtymämalli edellyttäisi merkittävästi vahvempaa valtiollista ohjausta. Kyseeseen voisi tulla uuden sosiaali- ja terveyshallituksen perustaminen tai sotesta vastaavan osaston perustaminen sosiaali- ja terveysministeriön sisälle. Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin epäilee, että tämäkin saattaisi olla ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa.
Valtava riski epäonnistumisesta
Korjatun sote-lain läpivieminen eduskunnassa kolmessa viikossa ei mahdollistaisi uutta laajaa lausuntokierrosta. On kuitenkin mahdollista, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kuulee eri tahoja.
Lausuntokierroksen väliin jättäminen olisi poliittisen harkinnan tulos. Eri tahot ovat arvelleet Verkkouutisille, ettei poliitikoilla olisi pokkaa jättää lausuntokierrosta väliin. Lain säätäminen tällä vaalikaudella näyttää kuitenkin olevan nyt kaikkein tärkeintä.
Myös kuntien sitoutumista lakiin, jota ei ole valmisteltu läpinäkyvästi, epäillään. Yritykseen runnoa laki läpi näin lyhyessä ajassa sisältyy valtava riski epäonnistumisesta, Verkkouutisille sanotaan.