– Lähtökohta tietysti on, että tiedustelua harjoitetaan, sikäli siinä ei ole mitään erikoista, Jari Rantapelkonen sanoi Verkkouutisille keskiviikkona.
NSA:n kuuntelujupakka on kuitenkin nyt mennyt hänen mukaansa sellaiseksi, että siitä on hankala sanoa, mikä on totta ja mikä ei.
Yhdysvaltain turvallisuusviraston NSA:n johtaja Keith Alexander kertoi tiistaina kongressin tiedustelukomitealle, että väitteet puhelutietojen keräämisestä Ranskasta, Italiasta ja Espanjasta ovat virheellisiä. Tiedot ovat hänen mukaansa ainakin osittain kyseisten maiden tiedustelupalvelujen keräämiä ja luovuttamia Yhdysvalloille.
– Kyllähän tiedusteluyhteisöt harjoittavat tiedustelun yhteistoimintaa keskenäänkin, sekin on normaali käytäntö, Rantapelkonen huomauttaa.
Suomi ei mukana jupakassa
Suomen mahdolliseen mukanaoloon kohujupakan operaatioissa hän ei mitenkään usko.
– Suomikin tietysti eurooppalaisessa mittakaavassa tekee yhteistyötä tiedustelupuolella, mutta mitä se mitä käytännössä sitten on – en usko, että kukaan lähtee kommentoimaan sitä asiaa tarkemmin, Rantapelkonen sanoo,
Tiedustelun kohdemaana Suomi silti on. Kylmän sodan aikana tiedustelu kohdistui sotilaalliseen toimintaan ja sotilasorganisaatioiin, mutta viimeisen 20–30 vuoden aikana kiinnostus Rantapelkosen mukaan siirtynyt yrityksiin, teollisuuteen sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
– Ja tietysti poliitikot ja tapahtumat politiikassa ovat aina olleet tiedustelun kohteina, hän lisää.
Uusi teknologia on Rantapelkosen mukaan mahdollistanut valtavan muutoksen tiedustelutoiminnassa. Aiemmin piti olla lähellä vakoiltavia ihmisiä, mutta nyt tiedustelua voidaan harrastaa maapallon toiselta puolelta, kun jokainen on internetissä ja käyttää älypuhelimia ja sähköpostia.
Lue myös:
NSA-kenraali: Teletiedot tulivat EU:n tiedustelupalveluilta