Liittyminen puolustusliitto Naton jäseneksi on merkinnyt muutosta paitsi Suomen turvallisuuspolitiikassa, myös suomalaisten kansallisessa identiteetissä. Suomi ei ole enää yksin, vaan vastuussa myös muiden maiden turvallisuudesta. Näin arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula Ylen haastattelussa.
Suomessa on pitkään vaalittu niin sanottua ”talvisodan myyttiä”, ja suomalainen identiteetti on nojannut juuri yksin pärjäämiseen vaikeissakin tilanteissa. Vaikka professori pitää ajatusta arvokkaana, ei todellisuus talvisodankaan aikana aina vastannut myyttiä.
– Emme välttämättä olleet oikeasti yksin. Emmekä ole nytkään yksin, vaan osana isompaa porukkaa, Koivula sanoo.
Suomi ei ole Nato-jäsenenä enää muodollisestikaan yksin, hän toteaa, ja tämä voi vaatia kansallista itsetutkiskelua. Nato-kumppanit ottavat tulevaisuudessa roolia myös Suomen turvallisuudesta, ja samoin Suomikin sitoutuu yhteiseen puolustukseen.
Nato-jäsenyyden mukanaan tuomaan muutokseen ei professorin mukaan nopean ja sujuvan prosessin takia Suomessa juuri herätty.
– Historian valossa valtiot liittyvät Natoon hyvänä tai pahana päivänä. Suomi liittyi melko hankalana ajankohtana. Siksi se tapahtui nopeasti.
Haastattelussa Koivula arvioi pelotteen olevan Nato-jäsenyyden myötä keskeinen osa Suomen sotilasstrategiaa.
– Viesti potentiaaliselle hyökkääjälle on se, että olemme kaikki tuntemattoman edessä, jos te hyökkäätte Suomeen.
Suomessa on keväästä 2022 alkaen ollut lähes jatkuvasti yhdysvaltalaisia joukkoja, ja Suomi ja Yhdysvallat neuvottelevat paraikaa puolustusyhteistyösopimuksesta. Koivula ei ihmettele tätä kehitystä.
– Olisi yllätys, jos emme pyrkisi vahvistamaan tätä suhdetta.