Sotkamo kevensi vuoden alussa kuntaveroaan 1,5 prosenttiyksikköä ja Mikkeli kiristi saman verran. Veromuutokset vaikuttavat molempien kuntien asukkaisiin noin 500 euroa vuodessa, mutta päinvastaisiin suuntiin. Sotkamossa jää enemmän rahaa käteen, Mikkelissä vähemmän. Näin arvioi Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.
– Näistä tulee yhteensä tonnin ero yhden vuoden aikana, kun toisella verotus kiristyy ja toisella kevenee. Toisen lompakosta otetaan ostovoimaa, toiselle annetaan lisää, hän sanoo Nykypäivä-lehdessä.
Pääsääntöisesti kunnallisvero kiristyy, mutta ei koskaan kevene, Lehtinen toteaa.
Kuntaliiton mukaan 53 kuntaa on nostanut kuntaveroprosenttiaan tänä vuonna ja seitsemän laskenut. Korotukset koskevat 1,1:ä miljoonaa kansalaista ja kevennykset 78 000:aa.
Kaksi kolmasosaa Suomen kunnista on asettanut kunnallisveroprosenttinsa niin korkeaksi, että ne ylittävät kriisikunnan raja-arvon. Kyseinen raja on 21,5 prosenttia. Tämä ei vielä tarkoita, että näitä 196:ta kuntaa pidettäisiin kriisikuntina, muuta ne kuuluvat silti ryhmään, joka vaatii erityistä tarkkailua.
Kuinka kauan korotuksia voidaan jatkaa, Teemu Lehtinen?
– Kyllä kipuraja varmaan jossain ennen sataa prosenttia tulee vastaan. Matkallakin se käy asteittain hankalammaksi koko ajan, hän naurahtaa.
Lue koko juttu Verkkouutisten Plus-liitteestä. Kirjautuminen on maksuton.