Suomalaisten yritysten tuottavuutta ja Suomen talouskasvua on edistettävä. Siinä auttaisi hallittu paikallisen sopimisen lisääminen ja yhteistoiminnan kehittäminen, toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustava Suomen Yrittäjät linjaavat yhteistiedotteessaan.
Työelämä ja organisaatiorakenteet muuttuvat järjestöjen mukaan jatkossa yhä enemmän ja kehitys vie vääjäämättä kohti laajempaa sopimista työpaikoilla.
Sekä työntekijöitä edustava STTK että yksinyrittäjiä ja työnantajia edustava Suomen Yrittäjät kannattavat paikallisen sopimisen lisäämistä ja paremman yhteistoiminnan edistämistä.
– Työpaikkatason neuvotteluosaamista, luottamusta ja tiedonsaantia kannattaa parantaa suunnitelmallisesti, jotta paikallinen sopiminen todella etenee. Sopimisen edellytys on osaaminen, luottamus ja tieto, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä neuvotteluosapuolia on koulutettava nykyistä enemmän. Hän peräänkuuluttaa myös vuorovaikutusta sekä parempaa tiedonsaantia työpaikoilla.
Palola ja Pentikäinen keskustelevat paikallisen sopimisen ja yhteistoiminnan edistämisestä järjestöjen yhteisessä keskustelutilaisuudessa Helsingin Finlandia-talolla tänään perjantaina.
– Työaikasuojelu on tärkeä lähtökohta tulevaisuudessakin, mutta joustoja on lisättävä sekä työntekijöiden että työnantajan tarpeesta. Sopiva tasapaino työajan ja vapaan välillä on tärkeää työntekijöille, Antti Palola sanoo.
Henkilöstön edustusta vahvistettava
Sekä Suomen Yrittäjät että STTK ovat valmiita tukemaan mallia, jossa henkilöstön edustaja on mukana yrityksen päätöksenteossa, jos sen avulla voidaan edistää parempaa yhteistoimintaa ja paikallista sopimista.
Osallistumisen mallista voitaisiin sopia tarkemmin yrityskohtaisesti. Näin varmistettaisiin järjestöjen mukaan, että työntekijöillä on riittävästi tietoa yrityksen tilanteesta ja näkymistä, mikä on edellytys onnistuneelle paikalliselle sopimiselle.
STTK ja Suomen Yrittäjät pitävät lisäksi tärkeänä, että työntekijöiden ja yrittäjien mahdollisuus kehittää osaamistaan turvataan.
Tämä tarkoittaisi esimerkiksi selkeää aikuiskoulutusstrategiaa, jossa määriteltäisiin aikuiskoulutuksen tavoitteet ja resurssit.
– Uusi maailma vaatii aivan uudenlaisia taitoja ja niiden jatkuvaa päivittämistä. Vastuu siitä on sekä työnantajalla, työntekijöillä että koulutuksen tarjoajilla, Pentikäinen huomauttaa.
– Myös työttömällä on oltava nykyistä joustavampi mahdollisuus kehittää osaamistaan, hän sanoo.