STTK:n mielestä matalapalkkakeskustelussa kuitenkin unohdetaan kolikon toinen puoli: miten turvataan riittävä toimeentulo ja varmistetaan yhdenvertaisuus työelämässä.
– Matalapalkkatöiden mahdollistaminen vahvistaisi työmarkkinoiden epätasa-arvoa. Suomeen syntyisi kahdet markkinat hyville ja huonoille töille. Myös sukupuolten välinen palkkaero ja sen myötä tuloerot voisivat kasvaa. Lisäksi eläkekertymä jäisi pieneksi. Nämä ovat hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta isoja riskejä. Palkalla pitäisi tulla toimeen, STTK:n johtaja Katarina Murto katsoo.
Suomalaisen sosiaaliturvan rahoitus ei Murron mielestä ainakaan nykypohjalta kestäisi sitä, että osa palkasta korvattaisiin automaattisesti sosiaaliturvalla.
– Matalapalkkatyön mahdollistaminen vähentäisi valtion verotuloja ja palkkaa kompensoivat tulonsiirrot kasvattaisivat julkisen talouden menoja. Se merkitsisi joko veronkiristyksiä, sosiaalivakuutusmaksujen korottamista tai joidenkin ryhmien sosiaalietuuksien heikentämistä. Kansalaisten yhdenvertaisuus ei näin toteutuisi ja siksi arvioita esimerkiksi perustulokokeilusta ja sen vaihtoehdoista tarvitaan lisää, Murto sanoo.
Matalapalkkatyön mahdollistaminen suistaisi Murron mukaan erityisesti naisia köyhyysloukkuihin eri elämänvaiheissa. Matalapalkkatyö kohdistuisi myös miehiin ja maahanmuuttajiin.
– Työ- ja virkaehtosopimukset vähimmäispalkan turvaajana ja palkkatasa-arvon edistäjänä ovat tärkeitä.
Jos osa palkasta korvattaisiin automaattisesti sosiaalituella, myös yritysten välinen kilpailu vääristyisi.
– Sosiaalituki olisi käytännössä yritystuki huonosti pärjääville yrityksille. Se ei kannustaisi yritystä kehittämään liiketoimintaansa ja hakemaan kasvua. Toisaalta jo nyt menestyvät yritykset voivat maksaa paremmin kuin vähimmäispalkat edellyttävät ja näin myös tapahtuu. Ne myös saavat parhaat osaajat ja menestyvät edelleen, Murto toteaa.