Maan hallitus on toivonut, että ensi syksystä alkaen palkankorotukset sovittaisiin Suomen mallin mukaan siten, että ratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä ja julkisen talouden tasapainoa.
STTK:n hallitus on keskustellut tänään Suomen palkkamallin tavoitteista, elementeistä ja koordinoinnista. STTK:n hallitus päätti yksimielisesti, että STTK valmistelee ja koordinoi Suomen mallia yhdessä jäsenliittojensa kanssa.
STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä on luontevaa, että keskustelua palkkamallista ja sopimusjärjestelmästä käydään työmarkkinajärjestöissä riippumatta siitä, mikä keskusjärjestöjen rooli mallin rakentamisessa lopulta on.
– Pohdittavaa on paljon. Mitkä esimerkiksi nyt tai tulevaisuudessa ovat kansainväliselle kilpailulle alttiita aloja, kuka määrittelee palkankorotusvaran, miten eri alojen tuottavuuskehitys ja suhdannesyklit huomioidaan, miten neuvotteluprosessia koordinoidaan tai mikä on sovittelijan rooli ja toimivalta kiistakysymyksissä, Palola listaa.
STTK:n hallitus totesi, että paras Suomen malli syntyy hyvällä työmarkkinajärjestöjen välisellä yhteistyöllä.
– Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että ne voivat sitoutua Suomen malliin vain, jos valmistelu on yhteistä ja avointa ja liitot voivat aidosti vaikuttaa malliin. Sitoutumisesta riippuu, onnistuuko mallin toteutus lopulta myös käytännössä. Myös kipupisteitä on voitava reilusti käsitellä. Miten esimerkiksi varmistetaan palkkatasa-arvon ja samapalkkaisuuden tavoitteiden eteneminen tai miten huomioidaan ala- ja yrityskohtaiset erot tuottavuudessa, Palola pohtii.
STTK:n mielestä luonnollisia yhteisten asioiden käsittelypaikkoja laajoissa työmarkkina-asioissa ovat keskusjärjestöt.
– Näin on siitäkin riippumatta, että keskusjärjestöt eivät tulevaisuudessa neuvottelisikaan palkkaratkaisuista, Antti Palola korostaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on muuttanut sääntöjään siten, ettei se enää neuvottele palkoista keskusjärjestötasolla.