Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ei usko, että hallituksen asettamista työllisyystyöryhmistä saadaan esityksiä ulos hallituksen syyskuussa pidettävään budjettiriiheen mennessä.
– Jos niiden on tarkoitus tulla kolmikannan kautta, niin ne eivät tule budjettiriiheen mennessä. Aika ei lopu siihen, vaan ensi vuoden budjetti annetaan eduskunnalle viimeistään marraskuun lopussa tai joulukuun alussa, Sture Fjäder kertoo Verkkouutisille.
– Myös kollegat muista keskusjärjestöistä ovat pitäneet aikataulua epärealistisena.
Syynä viivästykselle on Fjäderin mukaan se, ettei koronan aiheuttamasta työllisyyslovesta vielä ole tarkkaa tietoa. Vielä ei myöskään ole varmaa, iskeekö koronan toinen aalto jo syksyllä Suomeen.
Fjäderin mukaan Akavassa ymmärretään asian vakavuus. Hän pitää työllisyystoimien lykkäystä silti tässä tilanteessa oikeana ratkaisuna.
– Haluaisin enemmän faktaa, ei vain spekulaatioita ja skenaarioita, joita nämä tutkimuslaitoksen jutut osittain ovat. Enemmän maata jalkojen alle.
– Tilanne on vakava, mutta paljon on jo tehty. Haluaisin siis tietynlaisen aikalisän katsoa.
Neuvottelut syksyyn
Hallituksen asettamien työllisyystyöryhmien työtä on kuluneen vuoden aikana arvosteltu kovasti sekä ryhmien ulkopuolelta että niiden sisältä. Työ on takunnut pahasti ja työllisyystoimet ovat jääneet niukoiksi.
Akavan puheenjohtaja uskoo työllisyysryhmien pystyvän nyt tehostamaan toimintaansa. Työryhmien määrää on vähennetty ja niiden päällekkäisyyksiä on purettu.
Toive on tullut Fjäderin mukaan useista järjestöistä.
– Oli selvää, ettei sellaisella rakenteella voi mitään tulosta tulla, Fjäder toteaa.
Yhteisymmärrystä työmarkkinaosapuolten kesken löytyy hänen mukaansa ainakin yksilöllisemmän työnhaun tuen mallille ja peruskoulun varassa olevien työllisyyden nostamiseen. Akavassa rakenteellisista uudistuksista keskustellaan 18. elokuuta hallituksen kokouksessa, jolloin järjestö päättää kantansa muun muassa niin sanottuun työttömyysputkeen eli työttömyysturvan lisäpäiviin. Neuvottelut toimista muiden järjestöjen kanssa alkavat syksymmällä.
Hallituksen työllisyystavoitetta Akavan puheenjohtaja pitää sinänsä oikeana. Vaarana kuitenkin on, että nyt arvioitu taso ei edelleenkään ole riittävä.
– Kun katsoo Suomen elinkeinoelämän rakennetta, niin kyllä Suomella on vaikeuksia. Jos ei muualla investoida, niin Suomi ei vie. Tuska on jossain vaiheessa todella suuri.
– Jos haluamme ylläpitää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa Suomessa, niin työllisyysaste pitää saada ylös. Enemmän ihmisiä töihin ja vähemmän sen ulkopuolelle. Uskon, että kaikki puolueet jakavat tämän näkemyksen. Keinoissa voi tulla sitten erimielisyyttä.