Suomalainen lääketutkimus on hälyttävän alhaisella tasolla

Yliopistosairaaloiden lääketutkimusten määrä on vähentynyt ennätysalhaiselle tasolle.
HUSin selvityksen mukaan Suomessa rekisteröitiin vain 107 lääketutkimusta vuonna 2022, LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
HUSin selvityksen mukaan Suomessa rekisteröitiin vain 107 lääketutkimusta vuonna 2022, LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

HUSin teettämän selvityksen mukaan lääketutkimuksen määrä on vähentänyt merkittävästi. Lääkäreiden ei ole mahdollista käyttää työaikaa lääketutkimusten tekoon, vaan suurin osa heistä teki tutkimustyötä muun työn ohessa. Vuoden 2022 aikana Suomessa rekisteröitiin 107 uutta kliinistä lääketutkimusta. Määrä on ennätysalhainen ja parhaimpina vuosina lääketutkimuksia rekisteröitiin jopa 285.

Terveydenhuollossa kliinisissä lääketutkimuksissa lääkettä tutkitaan potilailla, jotta saadaan uusia hoitoja ja lääkkeitä markkinoille. Tutkimuksia tehdään yliopistosairaaloissa ja ovat pelkästään jo rahoituksen tähden erittäin tärkeitä. Lääketutkimuksessa käytettävät lääkkeet ovat potilaille ilmaisia tuoden miljoonien eurojen säästöt vuositasolla. Tutkimuksen rahoittajat maksavat käytetyt lääkkeet.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Lääkärit toivoivat myös lisätukea työn organisointiin. Täyspäiväisesti tutkimustyötä tekevät tutkimushoitajat kokivat koulutuksen ja palkkauksen riittämättömiksi. Molemmat ammattiryhmät olivat kuitenkin kiinnostuneita tekemään enemmän kliinistä lääketutkimusta ja kokivat, että tutkimus parantaa hoidon laatua.

Tutkimustyötä hidastivat lääkäreiden mukaan raskas tutkimusbyrokratia, toimimattomat tietojärjestelmät, puutteet tukipalveluissa sekä tutkimuksen valmisteluun, kuten koulutuksiin ja potilaiden rekrytointiin kuluva aika, jota ei lasketa tutkimustyöajaksi. Lääketeollisuuden näkökulmasta Suomen ongelmaksi nähtiin pienet potilasmäärät ja se, että akateemisesti ansioituneita tutkijoita on liian vähän, koska tutkimuskeskukset valitaan aiemman tutkimuskokemuksen perusteella.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ratkaisuiksi tutkimustyön tukemiseen on esitetty muutoksia lääkärien työn järjestämiseen, tutkimuksen prosesseihin ja palveluiden tukirakenteisiin yliopistosairaaloissa ja hyvinvointialueilla.

– Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan muutoksia resursointiin ja rakenteisiin sekä yliopistosairaaloissa että hyvinvointialueilla, jotta tutkimusyhteistyötä voitaisiin edistää myös perusterveydenhuollon puolella”, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tutkimus- ja kehitysjohtaja Ville Kytö kertoo tiedotteessa.

LUE MYÖS: Varoitus saatavuudesta: Jotkut lääkkeet saattavat poistua markkinoilta | Verkkouutiset

Mainos