Suomalais-ugrilaisten vähemmistökansojen puolustajana tunnettu virolaisaktivisti on saanut vuosikymmenten mittaisen maahantulokiellon Venäjälle. Kiellon syyksi on arvioitu hänen toimintaansa Venäjän laittomasti haltuunsa ottaman Krimin tataarien hyväksi.
– URALIC alkuperäiskansojen hyväksi -keskuksen johtaja ja suomalais-ugrilaisen liikkeen aktiivijäsen Oliver Loode on saanut 55 vuoden maahantulokiellon Venäjälle, Viron yleisradioyhtiö ERR kertoo.
Looden luotsaama URALIC-keskus pyrkii ERR:n mukaan edistämään suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen kulttuuri- ja kansalaisyhteistyötä sekä edistämään kansainväliseen lakiin perustuvia vähemmistöjen oikeuksia.
Loode sanoo uskovansa, että Venäjän hänelle langettama maahantulokielto liittyy todennäköisesti hänen työhönsä Venäjän hallussaan pitämällä Krimillä. Hän on pyrkinyt aktiivisesti puolustamaan Ukrainalle kuuluvan niemimaan tataareja – alkuperäisväestöä, jonka edustajia Venäjän viranomaiset ovat vuodesta 2014 systemaattisesti vainonneet.
Tuki Krimin tataareille on Looden mukaan kohdistunut kahdelle järjestölle, jotka tekevät työtä julkisuusdiplomatian parissa. Hän kertoo olleensa muun muassa mukana lanseeraamassa –LiberateCrimea-liikettä, jonka englanninkielinen nimi tarkoittaa Krimin miehityksen purkamista.
– Otaksun, että joku Venäjällä ei tästä toiminnasta pidä, Loode toteaa.
Hän ei sano säikähtäneensä maahantulokieltoa, vaan pitävänsä sitä pikemminkin tunnustuksena tekemälleen työlle.
Harmillisena Loode pitää lähinnä sitä, että kielto rajoittaa hänen edellytyksiään osallistua kansainvälisen suomalais-ugrilaisen liikkeen toimintaan ja taisteluun Venäjällä elävien vähemmistökansojen oikeuksien puolesta.
”Tataarit aiottiin murskata”
Valmistautuessaan helmikuussa 2014 toteuttamaansa Krimin miehitykseen Venäjä oli varautunut kahteen keskenään lähes päinvastaiseen skenaarioon.
Ukrainan islamilaista yhteisöä johtavan mufti Said Ismagilovin mukaan Venäjä varautui vuonna 2014 Krimin tataarien osalta kahteen skenaarioon.
– Ensimmäisessä skenaarioista Krimin tataarit olisivat alistuneet miehitykseen. Heistä olisi tullut Kremlin kuuliaisia alamaisia vailla omaa tahtoa, Ismagilov totesi kesäkuussa 2017 Verkkouutisille.
Toisessa skenaariossa tataarit olisivat nousseet aktiiviseen vastarintaan miehittäjää vastaan. Sen Venäjä olisi pyrkinyt nujertamaan kovin ottein ja verenvuodatusta kaihtamatta.
– Venäjän asevoimat olivat siihen täysin valmiina. Toimintatapa olisi ollut samankaltainen kuin Tšetšeniassa, missä vastarinnan murskaamista on harjoiteltu perusteellisesti, Ismagilov arvioi.
Hän viittasi erityisesti toiseen Tšetšenian sotaan, jossa Venäjä ei epäröinyt käyttää jopa raskaita tykistöaseita ja laajamittaisia ilmapommituksia omia kansalaisiaan vastaan. Sodan on arvioitu vaatineen kymmenientuhansien kaatuneiden taistelijoiden lisäksi yli 20[nbsp]000 siviiliuhria.
– Krimin tataarit omaksuivat kuitenkin Kremlin kannalta mahdollisimman epämukavan strategian. He eivät olleet valmiita alistumaan Venäjän hallintaan, mutta aseellisen taistelun sijasta he valitsivat väkivallattoman vastarinnan Mahatma Gandhin hengessä.