Eduskunnan kyselytunnilla kokoomuksen Elina Valtonen totesi, että nykyisen hallituksen loppulasku on jopa 40 miljardia euroa lisää velkaa.
– Myös jokaisena vuonna tästä eteenpäin julkinen talous on 10 miljardia pakkasella, jos suuntaa ei korjata. Julkisten palveluiden rahoitus on vakavasti kriisiytynyt ja vaarantunut. Kaksi kolmasosaa suomalaisista leikkaisi menoja sen sijaan, että kiristäisi veroja. Suomalaiset haluavat lopun vasemmistohallituksen vastuuttomalle velkapolitiikalle eivätkä veronkorotuksia, Elina Valtonen sanoi.
– Kokoomus on tarjonnut tälle keinot. Kysynkin pääministeriltä, että kun viime vuosien kriisit ovat vaatineet lisää menoja — esimerkiksi puolustusmenoille ja niiden pysyvälle nousulle on laaja tuki — niin miksi hallitus ei ole karsinut vähemmän tärkeitä menoja tässä viime vuosien aikana, vaan ottanut vuosi vuodelta enemmän velkaa?
Vasemmistoliiton Jussi Saramo huusi väliin, että ”kokoomus haluaa taas leikata koulutuksesta”.
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan Elina Valtosen kertoma tutkimustulos on tärkeä ja hyvä havainto.
– Suomalaiset ovat huolissaan velasta, ja se kertoo Suomesta hyvää, muistuttaa myös omasta taloushistoriastamme, ja on varmasti hyvä ääneen todeta, että on yksi itsenäisen valtion muoto kyetä pitämään taloudestaan itsenäisesti huolta, Annika Saarikko sanoi.
– On totta, että me olemme velkaantuneet paljon, ja se kehitys on tapahtunut vuosikymmenen mittaisesti. Erityisen paljon me olemme velkaantuneet viime vuosina. Hallitus ei ole pyrkinyt missään vaiheessa tätä tosiasiaa kiistämään, ministeri jatkoi.
– Eikä estämään, kokoomuksen Petteri Orpo totesi väliin.
– Ja on ollut erinomaista, että näille ratkaisuille on ollut laaja tuki eduskunnassa. Näistä iso mittakaava, juuri ne summat, joihin edustaja äsken viittasi, liittyvät edellä mainittuun hyökkäyssodan alkuun, Suomen varautumiseen puolustuksellisesti ja monin muin tavoin, mutta myös koronapandemian hoitoon, jonka ajalta muistan elävästi, miten oppositiopuolue kokoomus olisi itse asiassa halunnut velkaantua vielä enemmän. Monia lisätalousarvioita on kaivettavissa esiin noilta vuosilta, jolloin nimenomaan oppositiopuolue kokoomus olisi tehnyt enemmän velkaa Suomelle, Saarikko totesi.
Elina Valtonen sai jatkokysymyksen. Hän totesi kokoomuksen esittäneen vaihtoehtobudjetit, joissa on kyetty samanaikaisesti vähentämään velkaantumista, priorisoimaan menoja ja myös keventämään suomalaisten verotaakkaa.
– Esitin teille äsken kysymyksen, että kun näitä yllättäviä menoja on tullut osittain ja itse asiassa laajalti, mitä tulee hyökkäyssotaan ja pandemiaan, ihan ymmärrettäviltä osin, niin minkä ihmeen takia te ette ole karsineet niitä vähemmän tärkeitä menoja. Siitähän tässä on kyse, Elina Valtonen sanoi.
– Kaikki ne lisämenot, jotka päätitte jo hallituskauden alussa, olette toteuttaneet. Esimerkiksi nämä kalliit hyvinvointialueet, joista huomataan, että rahoituskriisi on käsillä jo nyt, tulevat lisäämään sitä taakkaa lähivuosina. Mitä te teette tälle?
– Mutta se varsinainen kysymykseni on: kun suomalaisilla on jo valmiiksi erittäin raskas verorasitus, korot nousevat, nyt energian hinnat ovat korkealla, niin mikä on teidän vastauksenne, olisitteko valmiita kiristämään verotusta suomalaisilta yhä lisää?, Valtonen kysyi.
Valtiovarainministeri Annika Saarikon vastauksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ”varmasti meidän hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi”.
. Erityinen huoleni kohdistuu ikäihmisiin. On hyvä huomata, että Suomi teki tämän uudistuksen, joka nyt astui voimaan vuodenvaihteessa, ja kiitos sote-alan ammattilaisille, se on sujunut verrattain hyvin. Se tehtiin viime hetkillä ikääntyvässä Suomessa. Palveluiden tarve on sillä tavoin vahvasti kasvava. Jos olisimme jättäneet sen tekemättä, niin kuin oppositiopuolue kokoomus esitti, me olisimme sellaisessa todellisuudessa, jossa kunnat edelleen vastaisivat palveluista, ja kuten muistamme tuon uudistuksen valmisteluajoilta, se mallihan, edustaja Valtonen, olisi tarkoittanut veronkorotuksia kansalaisille, Annika Saarikko sanoi.
– Tämä on minusta hyvin yllättävää, että nyt te ikään kuin irtisanoudutte tämän uudistuksen merkityksestä ja olisitte olleet valmiita siihen maailmaan, jossa ei olisi ollut edes mitään teoreettista mahdollisuutta saavuttaa tuottavuutta, parempia ja toimivia palveluita. Siksi toivon, että kokoomus pitäisi tämän linjansa ja kannattaisi hyvinvointialueita, mutta onko linja muuttumassa?, rahaministeri Saarikko päätti.
– Ja höpö höpö!, kokoomuksen Ben Zyskowicz totesi väliin.
– Eihän kokoomuksella ole linjaa!, istuntosalin vasemmalta laidalta huudettiin.
Suomalaiset haluavat lopun vasemmistohallituksen vastuuttomalle velkapolitiikalle, ei veronkorotuksia! Kokoomus on tarjonnut tälle keinot. Äänessä @elinavaltonen.#kyselytunti #kokoomus pic.twitter.com/G1d6lDTmY0
— Kokoomus (@kokoomus) January 12, 2023
Pmi @MarinSanna mukaan velkasuhde on laskenut – ikään kuin mitään ongelmaa ei olisi. Se kieltämättä paranee väliaikaisesti, mutta syynä on voimakkaana laukkaava inflaatio, joka kasvattaa nimellistä bkt:ta. Velkaantuminen jatkuu rajuna ja 100 % velkasuhde menee rikki ennen 2040. pic.twitter.com/f4WTP7DBAZ
— Mikko Martikkala (@MikkoMartikkala) January 12, 2023