Vakuutusyhtiö LähiTapiola kysyi yli tuhannelta suomalaiselta, mitä tulevaisuuden riskejä he olisivat valmiita vakuuttamaan. Selvä enemmistö vastanneista (40 prosenttia) ottaisi vakuutuksen vanhuuden hoivaa turvaamaan. Lähes yhtä moni (36 prosenttia) miettisi vakuutusta vakaavaa sairautta aiheuttamia tarpeita ajatellen.
Vastausten mukaan yleisin vakuutus on kotivakuutus. Halu kodin ja muun omaisuuden vakuuttamiseen tuskin muuttuu tulevaisuudessakaan. Sen sijaan yhteiskunnan palvelutarjonnan muutokset herättävät suomalaisissa huolia.
– Kyselytulosten perusteella hyvinvointivaltion kestävyys huolettaa monia kansalaisia siinä määrin, että he ovat miettineet omaehtoista varautumista hoiva- ja hoitopalvelujen turvaamiseksi. Vanhuuden hoivan 40 prosenttia suomalaisista olisi valmis tulevaisuudessa turvaamaan vakuuttamalla. Valmius on yllättävän suuri siinä mielessä, että nykyisin tällaista vakuutustuotetta ei edes ole markkinoilla, eikä julkisen sektorin palvelulupauksen selkeän määrittelyn puuttuminen edistä sellaisten markkinoiden syntyä, LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo tiedotteessa.
Arjen katsaus –kyselyssä erityisesti naiset (47 prosenttia) pitivät vanhuuden hoivavakuutusta tarpeellisena. Miehistä hoivavakuutusta voisi harkita joka kolmas vastannut. Tulevaisuuden hoivan tarvetta miettivät erityisesti kyselyn 55-64 –vuotiaat vastaajat, joista yli puolet harkitsisi vakuutusta hoivan tarpeeseen.
Ikääntymisen aiheuttamien hoivatarpeiden sekä eläketurvan riittävyyden lisäksi suomalaisia mietityttävät oma terveys ja mahdollisten sairauksien hoito.
Vuoden alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden tulisi turvata suomalaisille riittävät terveyspalvelut, mutta jo heti toiminnan alkuvaiheessa alueiden rahoituksessa on ilmennyt suuria puutteita. Jo nyt keskustellaan erilaisista palveluiden karsimisista.
Kyselyssä joka neljäs vastaaja olisi halukas ottamaan vakuutuksen turvaamaan perusterveydenhuollon palveluita. Yllättäen kyselyn nuorimmat vastaajat olivat kiinnostuneimpia vakuuttamaan perusterveydenhuollon palveluita, samoin taajaan asutuissa kunnissa asuvat.
– Suomalaisten korkea valmius omaehtoiseen varautumiseen istuu hyvin nykyiseen tilanteeseen, jossa hoitajista on pulaa, hoitajamitoitus jättää hoitopaikkoja tyhjiksi ja julkisen sektorin rahoitustasapainon tavoittelu voi pahimmillaan johtaa joidenkin julkisten palvelujen alasajoon, jos tehostamistoimet eivät riittävästi onnistu, Nummiaro toteaa.
Hänen mukaansa luultavasti kansa mielessään varautuu siihen, että hyvinvointivaltio voi palveluiltaan tulevaisuudessa olla vähemmän avokätinen, jolloin on viisainta myös itse varautua, jos vain oma talous sen mahdollistaa.
– Tätä tukevat myös kyselyn kaksi muuta terveyteen liittyvää kohtaa, sillä 36 prosenttia olisi valmis hankkimaan vakuutuksen erityisen vakavan sairauden varalle (esimerkiksi syöpä) ja 25 prosenttia perusterveydenhuollon palveluiden varalle. Nykyisin 1,3 miljoonalla suomalaisella on jo sairauskuluvakuutus.
Megatrendeistä ilmastonmuutos ja teknologinen kehitys eivät yllättäen herätä suomalaisissa suuria turvan tarpeita. Arjen katsaus –kyselyn mukaan ilmastonmuutoksesta johtuvien sääilmiöiden aiheuttamia riskejä vastaan vakuuttaisi vain 18 prosenttia vastanneista.
Yhtä harva kyselyyn vastannut olisi kiinnostunut ottamaan vakuutusta esimerkiksi identiteettivarkauksia vastaan. Vielä harvempi havittelisi vakuutusta tietomurtoja tai tietoteknisiä riskejä silmällä pitäen.
– Tekninen kehitys on sekä uhka että mahdollisuus. Se luo kokonaan uusia riskejä, kuten erilaiset tietoturvallisuuteen ja esimerkiksi identiteettivarkauksiin liittyvät väärinkäytökset. Toisaalta datan hyödyntäminen, keinoäly ja automaatio voivat pienentää monia nykyisiä riskejä, esimerkiksi talotekniikan, liikenteen ja terveysseurannan kehittymisen kautta, Nummiaro sanoo.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar Public. Kysely toteutettiin 6.-16. tammikuuta 2023 ja siihen vastasi 1 043 suomalaista, jotka olivat vähintään 18 vuotta täyttäneitä. Kyselyn virhemarginaali oli 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.