Euroopan unionin ulkosuhdehallinnossa useita huippuvirkoja on päässyt viime aikoina menemään suomalaisilta hakijoilta sivu suun. Kaksi suomalaista huippuvirkamiestä arvioi Verkkouutisille, mitä kannattaisi tehdä toisin.
– Kyllä suomalaisilla on paljon vahvuuksia: hyvä koulutuspohja, hyvä kielitaito ja hyvä asioiden kokonaishallinta, kuvailee EU:n sotilasesikunnan tiedustelupäällikkö Georgij Alafuzoff.
Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomi on pieni maa ja EU-paikat jaetaan usein kiintiöperiaatteiden mukaan. Alafuzoffin mukaan suomalaisilla voisi olla aiempaa enemmän aktiivisuutta.
– Minun henkilökohtainen näkemys on, että on ollut aktiivisuuden puutetta.
Osana EU:n ulkosuhdehallintoa toimivan tiedusteluanalyysikeskuksen päällikkö Ilkka Salmi on seurannut suomalaista keskustelua EU:n johtovirkojen menettämisestä.
– En henkilökohtaisesti usko siihen, etteivätkö suomalaiset hakijat olisivat olleet äärimmäisen päteviä, Ilkka Salmi sanoo.
Salmen mukaan Euroopassa lobbaus on erittäin kovaa, eivätkä suomalaiset välttämättä osaa tätä politiikan alalajia tarpeeksi hyvin.
– Kyllä me suomalaiset ehkä kursailemme emmekä käytä niin kovaa lobbausta kuin olisi tarve. Siihen se melkein kilpistyy.