Maailman arvostetuimpiin Venäjä-tutkijoihin lukeutuva Mark Galeotti sanoi taannoin Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomeen ei haluta hyökätä, koska suomalaisilla on äksy ja verenvuodatusta pelkäämätön maine.
Verkkouutisten haastattelema Suomen ulkoministeriön maakuvayksikössä työskentelevä maakuvatyön asiantuntija Meira Pappi ei tunnista Galeottin kuvausta suomalaisista. Mikä on maakuva ja mitä merkitystä sillä on?
– Maakuvalla on todella iso merkitys moniin asioihin. Jos ajattelemme poliittisia päätöksiä, joita maailmalla tehdään tai että lähdetäänkö lomalle Suomeen, niin kaikkiin näihin asioihin maakuva vaikuttaa, hän sanoo VU:lle.
Venäläisetkään eivät ajattele, että olemme äksyjä ja verenhimoisia. Suomen Moskovan suurlähetystö ja Pietarin pääkonsulaatti teettivät vuonna 2019 Pietarissa ja Pietarin alueella tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisista heille tulee mieleen Kimi Räikkönen, Tove Jansson, Mannerheim, Ville Haapasalo, Kaurismäen veljekset ja Mika Häkkinen. Yrityksistä tunnetuimpia olivat Nokia ja Valio.
– Maakuvatutkimuksissa Suomeen liitetään asioita, kuten korkea elintaso, hyvinvointivaltio ja luonto. Suomalaiset ovat myös tutkimuksen mukaan maailman onnellisin kansa. Se on oikeasti tutkittu kyselytutkimuksella, ei valittu, niin kuin usein näkee kirjoitettavan, Pappi sanoo.
Maailman onnellisin kansa
Verkkouutiset on aiemmin kirjoittanut Suomen kansallisesta narratiivista tässä jutussa. Suomen maakuva rakentuu myös arvoille. Edellä mainittujen lisäksi Suomeen liitettäviä arvoja ovat luotettavuus, turvallisuus, koulutus ja elintaso. Nämä olivat arvoja, jotka tulivat esille venäläistenkin vastauksissa. Suomessa asuu tutkimusten mukaan myös maailman onnellisin kansa.
Viime aikoina Suomi on esiintynyt maailmalla positiivisessa valossa. Maakuvalla on merkitystä, koska sillä voidaan vaikuttaa Suomea koskeviin päätöksiin. Maakuvat muuttuvat hitaasti ja ne perustuvat uskomuksiin, tietoon ja kokemuksiin maasta. Maine sen sijaan muuttuu nopeammin. Pappi nostaa esimerkiksi korona-ajan.
– Moni perinteinen iso maa menetti paikkansa maiden välisessä rankingissa koronan aikana, kun koettiin, että ne eivät ole selvinneet sen hoidosta niin hyvin kuin mahdollista. Mutta koronan väistyessä ne ovat palanneet omalle paikalleen. Se, että joku uutisointi on toistuvaa saattaa pitkällä aikavälillä vaikuttaa lopulta maakuvaankin, hän sanoo.
Huono tunnettuus on ollut suojaava tekijä
Maakuvalla on vaikutuksia kaikkeen politiikkaan ja Suomeen kohdistuviin päätöksiin, mutta myös turvallisuuspolitiikkaan. Venäjällä on systemaattisesti luotu Ukrainasta kuvaa valtiona, jossa on natseja. Tätä kuvaa on luotu melkein vuosikymmenen ajan. Tämä kertoo omaa kieltään muutoksen hitaudesta.
Ukrainan sota ei ole ainakaan toistaiseksi vaikuttanut negatiivisesti muun maailman kuvaan Suomesta. Suomi-kuvan heikkous on siinä, että meidät tunnetaan maailmalla vielä heikosti. Pilvellä on kuitenkin hopeareunus:
– Suomea ei ole osattu sijoittaa kartalla Venäjän viereen. Huono tunnettuus on ollut Suomea suojaava tekijä. Pohjoismaisuus on vahvin maantieteellinen tekijä, johon meidät liitetään, Pappi sanoo.
Suomi koetaan osaksi Pohjoismaita ja Suomen maakuvabrändiä rakennetaan myös yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.
Katseet ovat kääntyneet Suomeen
Suomen maine on parantunut kriisin ja kriisien myötä. Suomi on Ukrainan sodan yhteydessä ollut esillä pääosin positiivisesti ja samoin oli laita korona-uutisoinninkin suhteen. Suomen maine on parantunut ja pitkällä aikavälillä, sillä voi olla positiivista vaikutusta Suomen maakuvaankin. Viime aikaisessa uutisoinnissa ulkoministeriön laskujen mukaan Suomen kansainvälinen medianäkyvyys on ollut ajoittain yli kolmekymmentäkertainen keskiarvoon verrattuna.
– Katseet ovat kääntyneet Suomeen. Uutisoinnissa toistuu turvallisuuspolitiikankin kontekstissa meille tärkeät asiat, kuten turvallisuus, hyvä huoltovarmuus ja hallinnon pätevyys. Hyvä maakuva vaikuttaa siihen, miten Suomesta uutisoidaan.
Lopuksi vielä palaamme Galeottiin ja meihin äksyihin suomalaisiin. Pappi ei tunnista kuvausta meistä suomalaisista eikä sitä tue tutkimuksetkaan, mutta hän sanoo:
– Meidän maakuvatyömme strategiassakin mainitaan, että suomalaiset ovat ratkaisukeskeistä kansaa, jotka ovat parhaillaan tiukassa paikassa, jossa vaaditaan toimia. Nämä ajatukset saattaisivat olla linjassa tämän tulkinnan kanssa, hän sanoo.