Suomen sijoitus oli pudonnut vuonna 2012 kymmenenneksi, kun vuoden 2005 tietojen mukaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa 25–64-vuotiaasta väestöstä Suomi oli sijalla kuusi.
Pelkän perusopetuksen varassa olevan aikuisväestön osuus on Suomessa OECD-maiden keskiarvoa selvästi pienempi. Tähän osaltaan vaikuttaa se, että vuonna 2012 oli vielä suuria ikäluokkia tarkasteltavassa ikäryhmässä. Suuriin ikäluokkiin kuuluville ei 1950- ja 1960-luvuilla ollut riittävästi koulutuspaikkoja, joten heistä moni jäi tuolloin vaille muodollista tutkintoa.
Muodollinen koulutustaso ei kuitenkaan kerro kaikkea ihmisten osaamistasosta. OECD:n aikuistutkimuksessa, PIAACissa arvioitiin työikäisen väestön osaamista kolmella alueella: lukutaito, numeeriset taidot, ongelmanratkaisutaidot tietoteknisessä ympäristössä.
Tutkimuksessa Suomi sijoittui kärkeen lukutaidon osa-alueella yhdessä Japanin, Ruotsin ja Alankomaiden kanssa. Lukutaidon mittauksessa kahdelle korkeimmalle osaamistasolle sijoittui vain harva pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevista.
Opintojen aloitus ja lopetus vaikeaa
Suomessa 15–19-vuotiaista on koulutuksessa 86 prosenttia, mikä on hiukan OECD-maiden keskiarvoa korkeampi osuus.
Suomalaisista 19-vuotiaista koulutuksessa on puolet, kun OECD-maissa keskimäärin osuus on melkein 60 prosenttia. Tähän vaikuttaa Suomessa osin asevelvollisuus, mutta ennen kaikkea se, että välittömästi toisen asteen koulutuksen jälkeen opintopaikan saa harvempi nuori kuin useimmissa OECD-maissa. Uudet säännökset, jotka suosivat ensimmäistä kertaa jatko-opintopaikkaa hakevia, voivat muuttaa tilannetta tämän ikäryhmän osalta. Tiedot perustuvat vuoden 2012 tilanteeseen.
20–29-vuotiaista koulutuksessa on yli 40 prosenttia. OECD-maista vain Tanskassa osuus on korkeampi. Suomessa nuoret valmistuvat muiden maiden ikätovereihinsa verrattuna myöhään ja tutkinnon suorittaneina siirtyvät työmarkkinoille vanhempina.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisee vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan Education at a Glance -indikaattorijulkaisunsa.
Julkaisussa vertaillaan OECD-maita ja sen kumppanimaita muun muassa väestön koulutustasoa, koulutettujen työllisyyttä, koulutuskustannuksia, koulutukseen osallistumista ja opettajakuntaa kuvaavien indikaattorien avulla. Lisäksi julkaisussa on analysoitu kansainvälisten arviointitutkimusten, kuten PISA-tutkimuksen ja aikuistutkimus PIAACin, tuloksia.