Korkea inflaatio, kohonneet korot ja heikentyneet talousnäkymät koettelevat suomalaispankkien keskeisimpien velallissektorien, kotitalouksien ja yritysten, häiriönsietokykyä.
Kotitalouksien ja yritysten taloudellinen tilanne on kokonaisuudessaan pysynyt kohtuullisena ja suomalaispankkien ongelmaluottojen taso matalana. Suomen pankkisektorin tappionsietokyky mahdollisia luottotappioita vastaan on myös vahva. Varhaisia merkkejä luottoriskien kasvusta on kuitenkin Finanssivalvonnan mukaan havaittavissa etenkin suomalaispankkien taloyhtiö- ja yritysluotoissa.
Suomalaispankkien yhteisten laina-asiakkaiden luottoriskiluokitteluissa on havaittu huomattavia eroja pankkien välillä, mikä voi viestiä puutteista riskienhallinnassa.
Toimintaympäristön kasvaneet riskit korostavat asianmukaisen riskiluokittelun sekä riittävien ja etupainotteisten luottotappiovarausten merkitystä pankkien luottoriskien hallinnassa.
Suomen pankkisektorin toimintaympäristön riskit ovat edelleen koholla.
– Ongelmaluotot kasvavat ja luottotappiot realisoituvat tyypillisesti viiveellä talouden häiriötilanteiden jälkeen. Pankkien tuleekin varautua luottotappioriskeihin laina-asiakkaiden asianmukaisilla riskiluokitteluilla sekä riittävillä ja etupainotteisilla luottotappiovarauksilla. Asiaan kiinnitetään huomiota myös tulevissa tarkastuksissa ja teema-arvioissa, sillä luottoriskit ovat yksi pankkien vakavaraisuusvalvonnan painopistealueista tänä vuonna, Finanssivalvonnan apulaisjohtaja Jyri Helenius toteaa tiedotteessa.
Suomalaispankkien ongelmaluottojen määrä on edelleen Euroopan matalimpien joukossa sekä kotitalous- että yritysluotoissa. Suomalaispankkien tappionsietokyky mahdollisia luottotappioita vastaan on myös eurooppalaista keskitasoa vahvempi1.
Suomalaispankkien velallisina olevat kotitaloudet ja yritykset ovat kuitenkin alttiimpia korkotason nousun vaikutuksille kuin kotitaloudet ja yritykset Euroopassa keskimäärin. Merkittävä osa suomalaisista kotitalous- ja yritysluotoista on vaihtuvakorkoisia ja lyhennystyypiltään sellaisia, joissa korkotason nousu kasvattaa suoraan velallisen kuukausittaista velanhoitorasitusta.
Suomalaispankkien luottoriskien kohoamisesta on nähtävissä varhaisia merkkejä luottojen arvonalentumisvaiheiden muutosten perusteella. Luottoriskiltään kohonneiksi luokitellut luotot ovat kasvaneet yritysluottojen osalta viimeisen vuoden aikana selvästi etenkin liikekiinteistövakuudellisissa sekä pk-yrityksille myönnetyissä luotoissa.
Yritystoimialoittain tarkasteltuna nämä luotot ovat kasvaneet voimakkaimmin Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksille erityisen alttiiksi luokitelluilla toimialoilla, kuten energia-alalla ja teollisuudessa.
Luottoriskiltään kohonneiden taloyhtiölainojen osuus on myös kasvanut selvästi viimeisen vuoden aikana. Luottoriskin kasvusta on viitteitä etenkin nuoremmissa taloyhtiöissä. Toistaiseksi taloyhtiölainojen maksurästit ja lainanhoitojoustojen määrät ovat kuitenkin pysyneet vähäisinä.
Suomalaispankeilla on eroja samojen yritysvelallisten luokittelussa eri arvonalentumisvaiheisiin, mikä heikentää luottoriskitunnuslukujen vertailtavuutta ja voi viestiä puutteista pankkien riskienhallinnassa.
Puutteelliset luottoriskiluokitukset velallisen taloudelliseen tilanteeseen nähden lisäävät riskiä siitä, että mahdollisiin ja tyypillisesti viiveellä realisoituviin luottotappioihin ei ole varauduttu riittävillä luottotappiovarauksilla tai velallisen taloudellisen tilan tervehdyttämiseksi ei ole ryhdytty tarvittaviin toimiin. Tämä voi puolestaan johtaa suurempiin luottotappioihin myöhemmin riskien realisoituessa ja heikentää pankkien kykyä tukea taloutta kriisitilanteessa.