Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa suomalaiset ovat myös kansainvälisen vertailun kärkimaiden joukossa.
Suomalaisten hyviin keskimääräisiin tuloksiin vaikuttavat erityisesti 20–39-vuotiaiden hyvät taidot. Vanhimpien ikäryhmien taidot ovat OECD-maiden keskimääräisellä tasolla.
Suomalaisten aikuisten keskimääräinen lukutaito on kansainvälisesti verraten erinomainen. Suomea parempaan tulokseen yltää vain Japani. Kaksi kolmasosaa suomalaisesta aikuisväestöstä on hyviä tai erinomaisia lukijoita. Toisaalta 11 prosentilla 16–65-vuotiaasta aikuisväestöstämme on suuria puutteita lukutaidossa.
Suomalaisten keskimääräinen numerotaito on vertailun huipputasoa. Numerotaidossa Suomen edelle kirii vain Japani. Yli puolella suomalaisesta aikuisväestöstä numerotaidon taso on hyvä tai erinomainen. Toisaalta 13 prosentilla 16–65-vuotiaasta aikuisväestöstämme on suuria vaikeuksia matemaattisten perustaitojen kanssa.
Suomalaisista 41 prosentilla on hyvät tai erinomaiset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot. Ainoastaan ruotsalaiset menestyivät ongelmanratkaisuosuudessa suomalaisia paremmin.
Koulutustaustalla on vahva yhteys perustaitojen hallintaan kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Oman koulutuksen lisäksi vanhempien koulutustausta näkyy myös aikuisten osaamisessa.
Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC 2012) on OECD:n organisoima kaikkien aikojen laajin aikuisten perustaitoja koskeva tutkimus, josta odotetaan merkittävää tietoperustaa koulutuksen ja työelämän kehittämiseksi. Tutkimuksessa arvioidaan 24 maan 16–65-vuotiaiden lukutaidon, numerotaidon ja tietotekniikkaa soveltavan ongelmanratkaisutaidon tasoa ja käyttöä.