Rajojen yhtäkkinen sulkeminen voisi johtaa levottomuuksiin. Näin arvioi Nina Suomalainen, joka on työskennellyt syyskuun alusta Makedoniassa. Hänen tehtävänsä on Etyjin Skopjen kenttäoperaation päällikkönä tukea ja valvoa niin sanotun Ohridin sopimuksen toimeenpanoa, joka lopetti maan aseellisen konfliktin vuonna 2001.
– Seuraamme täällä Euroopan pakolaiskriisiä tosi tarkkaan. Turvallisuuskysymyksiin saattaa olla vaikutusta varsinkin jos rajoja aletaan nopeasti sulkea ja ihmiset jäävät jumiin paikkoihin, mihin eivät halua jäädä, Suomalainen sanoo.
Esimakua tästä saatiin, kun Makedonia julisti joitakin viikkoja sitten hätätilan ja sulki Kreikan-vastaisen rajansa. Raja-alueelle jäi jumiin noin 4 000 ihmistä.
– Sitten alkoi tulla niin paljon ongelmia, kaaosta ja sekasortoa, että raja oli pakko avata uudelleen.
Makedonia vain läpikulkumaa
Suomalainen korostaa, että tällä hetkellä turvallisuustilanne ei ole kuitenkaan huonontunut. Kreikan rajan yli Makedoniaan on tullut viime viikkoina keskimäärin 6 300 ihmistä päivittäin. Noin 80 prosenttia heistä on Syyrian pakolaisia. Makedonia on käytännössä läpikulkumaa.
– Tähän mennessä täällä on hakenut turvapaikkaa alle sata ihmistä.
Suuri osa turvapaikanhakijoista jatkaa suoraan Serbiaan. Unkarin suljettua etelärajansa reitti on jatkunut Kroatiaan, jonne on tullut muutamassa viikossa lähes 30 000 ihmistä. Serbian rajan sulkeminen olisi Makedonialle kohtalokasta:
– Jos tänne tulee Kreikan rajan yli 6 000 ihmistä päivässä, muutamassa päivässähän määrä olisi jo 20 000. Olisi vaikea järjestää tällaiselle joukolle majoitusta ja hätäapua tarpeeksi nopeasti.
Yhtenäisyyttä rekisteröintiin
Suomalaisen mukaan on selvää, että rajoja ei voida täysin sulkea. EU-maiden pitäisi keskittyä nyt yhtenäisten rekisteröintijärjestelmien luomiseen pikaisesti. Pitäisi tietää, keitä saapuu, minne he menevät ja tehdä turvapaikkapäätökset tarpeeksi nopeasti.
Hän kiittelee pohjoisen naapurimaan Serbian mallia:
– Serbiassa tämä toimii melko organisoidusti ottaen huomioon olosuhteet ja ihmisten valtavan määrän. Kaikki turvapaikanhakijat menevät turvatarkastuksen läpi, heistä otetaan sormenjäljet ja valokuvat ja tämän jälkeen he saavat henkilöpaperit.
Suomessa Tornion järjestelykeskuksessa kaikilta turvapaikanhakijoilta ei ole kyetty Ylen mukaan ottamaan sormenjälkiä.
EU-maat päättivät tällä viikolla huippukokouksessaan 120 000 turvapaikanhakijan jakamisesta jäsenmaiden kesken. Päätöstä vastustivat Romania, Unkari, Tsekki ja Slovakia. Suomi äänesti tyhjää, koska osallistuu taakanjakoon vapaaehtoisuuspohjalta.
– Kyllä Euroopassa täytyy pystyä jakamaan tätä taakkaa. Suomikin on organisoitunut yhteiskunta, kyllä meillä pitäisi olla voimavarat tiettyyn vastaanottokykyyn, näkee Suomalainen.
Hänestä on selvää, että rajoja ei voida täysin sulkea.
– Pitää olla joku keino, jolla pystymme auttamaan niitä ihmisiä, jotka oikeasti pakenevat Syyrian sotaa ja Isiksen hirmuhallintoa. Olosuhteet ovat siellä monissa paikoissa todella karmeat, hän huomauttaa.
Vyöry saatava hallintaan
Myös monien naapurimaiden, kuten Libanonin pakolaisleirien kansainvälinen apu on vähentynyt kuluneen vuoden aikana samaan aikaan, kun väkeä on tullut lisää. Ihmisten olo on leireilläkin tukala.
Turvapaikanhakijoiden joukossa on paljon kuitenkin myös niitä, jotka tulevat jo lähtökohtaisesti turvallisiksi katsotuista maista. Suomalaisen mielestä olennaista on, että turvapaikanhakijoiden vyöry saadaan hallintaan. Päätöksiä turvapaikasta tai oleskeluluvista tulee myös tehdä tarpeeksi nopeasti.
– Mitä huonommin ihmisiä pystytään rekisteröimään ja tekemään konkreettisia päätöksiä turvapaikasta suuntaan taikka toiseen, sitä enemmän meille tulee sekasortoa ja suomalaiset alkavat tuntea olonsa turvattomiksi.