EU:n neuvosto päätti vuonna 2014 pakotteista, joiden taustalla olivat Ukrainan vakautta horjuttavat Venäjän toimet ja Krimin laiton haltuunotto. Päätökset olivat yksimielisiä, ja Suomi oli aktiivisesti mukana niitä valmistelemassa.
Pakotteisiin kuuluu muun muassa liikenneinfrastruktuurin luomiseen ja kehittämiseen käytettävien laitteiden ja teknologian vientikielto Krimille tai siellä käytettäväksi.
Ukrainalainen PSB News -uutissivusto julkaisi viime viikolla kuvamateriaalia suomalaisvalmisteisista työkoneista Kertšinsalmen siltatyömaalla. Ukrainalaisaktivistit pitivät kuvia todisteina suomalaisen vientiyrityksen syyllistymisestä pakoterikkomukseen. Yhtiön toimitusjohtaja kiisti väitteet tuoreeltaan HS:n haastattelussa.
Rakenteilla olevan 19 kilometrin mittaisen sillan on määrä yhdistää miehitetty Krimin niemimaa Venäjään. Hanke on kohdannut teknisiä ja taloudellisia vaikeuksia, joiden vuoksi rakennustyöt ovat viivästyneet alun perin ilmoitetusta aikataulusta.
Ukrainan Helsingin-lähetystö on suurlähettiläs Andrii Olefirovin mukaan saanut rikkomusepäilyä selvittävän kirjeen suomalaisyhtiön toimitusjohtajalta ja asiaa koskevan nootin Suomen ulkoministeriöltä.
– Ne osoittavat [ukrainalaissivuston] tiedot virheellisiksi. Laitteet on toimitettu Australiaan vuosien 2009 ja 2012 välisenä aikana, Olefirov toteaa Verkkouutisille.
Hän sanoo olevansa kiitollinen siitä, että ulkoministeriö päivittää säännöllisesti Ukrainaa koskevia maatietoja verkkosivuillaan. Kun tiedot ovat ajan tasalla, tarpeettomat väärinkäsitykset ja virhearviot on helpompi välttää.
Suurlähettiläs Olefirovin tiedossa ei ole tapauksia, joissa suomalainen yritys olisi toiminut vastoin Venäjää koskevia pakotemääräyksiä. Hän muistaa vain yhden aiemman epäilyn, joka sekin oli pian osoittautunut aiheettomaksi.
Kauppasaarrosta räätälöintiin
Ulkoministeriön pakotetiimin vetäjän, lähetystöneuvos Pekka Kososen mukaan suomalaiset vientiyritykset ovat yleensä hyvin tietoisia pakotteista ja noudattavat niitä tarkoin.
– Maineenhallinnan merkitys ja yhteiskuntavastuuseen liittyvät näkökohdat tiedostetaan suomalaisyrityksissä. Yhä useammassa yrityksessä on käytössä myös vientivalvontaa koskevia sisäisiä compliance-ohjeistuksia, Kosonen sanoo.
Rikoslain 46 pykälässä on säädetty maastavientiin liittyvistä rikkomuksista yksityishenkilölle enintään neljän vuoden vankeustuomio, yritykselle 850 000 euron yhteisösakko. Tietoisuus yksittäisenkin pakoterikkomuksen koko liiketoiminnalle aiheuttamasta maineriskistä saattaa vaikuttaa yritysten toimintaan rikoslain sanktioitakin painavammin.
– EU:n asettamista pakotteista määrätään EU:n neuvoston päätöksillä, jotka velvoittavat poliittisesti jäsenvaltioita. Pakotteista yksityisille toimijoille seuraavat velvoitteet tulevat EU:n neuvoston asetuksista. EU:n virallisessa lehdessä julkaistavat asetukset ovat Suomessa suoraan sovellettavaa oikeutta, jota kaikkien on noudatettava. Yritykset eivät siis voi paeta sen taakse, etteivät ne olisi tietoisia pakotteista, Kosonen sanoo.
Ulkoministeriön oikeuspalvelu antaa tarvittaessa yrityksille pakotesäännöksiä ja niiden tulkintaa koskevia ohjeita ja neuvontaa.
– Pakotteet on syytä nähdä ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkaluna, johon voidaan joutua turvautumaan, jos diplomatian keinovalikoima ei riitä.
Pakotejärjestelmä on aikojen kuluessa monimutkaistunut, jotta ei-toivotuilta vaikutuksilta vältyttäisiin. Pakotteillahan pyritään vaikuttamaan kohdevaltion tai -ihmisryhmän toimintaan, ei vaikeuttamaan yksittäisten kansalaisten elinoloja.
– Kun esimerkiksi apartheidpolitiikkaa harjoittanut Etelä-Afrikka oli pitkään lähes totaalisessa kauppasaarrossa, nykyisin pakotteet ovat käytännössä aina tarkkaan räätälöityjä ja kohdennettuja, Kosonen sanoo.
EU-tasoista tilastovertailua pakotesäännösten noudattamisesta ei Pekka Kososen mukaan ole olemassa.
Jos olisi, Suomi saattaisi sijoittua siinä, kuten monessa muussakin vertailussa, mallioppilaiden joukkoon. Pakotteisiin sitoutumisen ja siihen kohdistuvan viranomaisvalvonnan tehokkuuden voi arvella korreloivan läheisesti yhteiskunnan korruptioasteen kanssa.
Transparency Internationalin viimeksi julkaisemalla maailman vähiten korruptoituneiden maiden listalla Suomi on kolmannella sijalla.