Sote-uudistuksen onnistumisen ratkaisee maakunnan kyky ja halukkuus johtaa monimutkaista sote-järjestelmää, uskovat Hyvinvointialan liitto ja Lääkäripalveluyritykset ry. Valinnanvapauden myötä Suomeen ei liittojen mielestä ole syntymässä palvelujärjestelmää, joka olisi markkinoiden armoilla.
– Päinvastoin, maakuntien pitkälle menevä päätösvalta ja valtion raamibudjetointi antavat julkiselle vallalle ruorinpitäjän aseman. Kustannusten kehittymistä tullaan seuraamaan indikaattoreihin perustuvan järjestelmän avulla, ei toteutuneiden kustannusten kautta kuten tähän saakka, arvioivat Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas ja Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
He viittaavat tuoreeseen Sitran ja Hanken Centre for Corporate Governancen raporttiin, jonka mukaan laajennetulle sote-valinnanvapaudelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen riippuu pitkälti tulevien maakuntien johtamiskyvystä.
Raportissa tutkittiin Suomen edellytyksiä valinnanvapauden toteuttamisessa Ruotsin kokemusten ja kansainvälisen tutkimustiedon valossa.
Ruotsin ja Suomen lähtökohdat valinnanvapauden laajentamiseen eroavat raportin mukaan toisistaan merkittävästi. Ruotsissa ei esimerkiksi ole ollut Suomen kaltaista työterveyshuoltojärjestelmää, ja yksityisten palveluntuottajien rooli on ollut hyvin erilainen kuin Suomessa. Myös maiden väestöpohjat eroavat toisistaan, sillä Ruotsissa väestö on keskimäärin hieman nuorempaa ja asutus tiiviimpää.
Lisäksi Ruotsissa maakäräjillä on ollut hyvin suuret vapaudet toteuttaa valinnanvapaus haluamallaan tavalla. Raportin mukaan Ruotsin kohdalla onkin jopa harhaanjohtavaa puhua yhdestä valinnanvapauden mallista.
– Suomessa maakunnat pääsevät aloittamaan puhtaalta pöydältä ja uudistus tehdään koordinoidusti koko maassa. Tämä antaa Ruotsiin verrattuna hyvät mahdollisuudet yhtenäisen valinnanvapausmallin luomiseen. Samalla kuitenkin korostuu sen merkitys, että maakuntatasolle saadaan hankittua johtamisosaamista, kertoo raportin tehnyt tutkija Niilo Luotonen Hanken Centre for Corporate Governancesta.
Rajakangas arvioi, että raportin perusteella Suomen pohja lähteä uudistukseen on vahvempi kuin Ruotsissa aikanaan. Varmuutta toteutukseen tuovat muun muassa yhtenäinen Kanta-tietojärjestelmä ja valtion tiukka ohjaus.
− Ruotsissa terveyspalvelut ovat maakunnan vastuulla ja sosiaalipalvelujen järjestäminen on edelleen kuntien tehtävä. Suomessa on nyt hyvät mahdollisuudet edistää palveluiden integraatiota, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirretään maakunnille, huomauttaa puolestaan Partanen.
He muistuttavat myös, että Suomessa on jo nyt olemassa laaja yksityinen sektori, joka tuottaa noin viidenneksen terveyspalveluista ja kolmanneksen sosiaalipalveluista. Yksityisen sektorin resurssit tulee ottaa laajemmin julkisen sektorin avuksi. Ruotsissa lähtötilanne ei ollut sama valinnanvapausjärjestelmään siirryttäessä.
− Suomella on kaikki edellytykset rakentaa parempi sote kuin Ruotsissa, Rajakangas ja Partanen uskovat.