Pääministeri Petteri Orpon (kok.) tällä viikolla nimitetty hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan nostamaan uutta luovan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola iloitsee kirjauksesta, uutisoi Turun Sanomat.
– Hallitusohjelmassa ilahduttaa sitoutuminen kansalliseen neljän prosentin T&K-rahoituksen tavoitteeseen, sekä TKI-näkökulman kunnianhimoinen tuominen läpileikkaavasti ohjelmaan, Eerola kertoo.
Neljän prosentin kirjaus ei kuitenkaan yksistään ole riittävä.
– Usein puhutaan siitä neljästä prosentista tavoitteena, mutta neljä prosenttiahan ei ole tavoite, vaan se on keino saavuttaa jotakin. Tavoitteena pitää olla, että sen neljän prosentin avulla Suomi uudistuu kaiken kaikkiaan: kansantalous tervehtyy, ihmiset voivat paremmin ja niin edelleen. Näihin hyviin yleispäteviin tavoitteisiin sitten tiede asemoituu, Eerola sanoo.
Rahoituksen tarkoituksena ei ole parannella vanhaa, vaan luoda täysin uusia innovaatioita. Suomalaisen innovoinnin haasteena on tyypillisesti ollut liian varovainen, usein jo olemassa olevien tuttujen tuotteiden kehittäminen uusien innovaatioiden sijaan.
– On esimerkiksi teollisuusmaiden järjestön OECD:n tutkimuksia, joissa on todettu Suomen elinkeinoelämän toiminnan olevan liian inkrementaalista, vähittäin kasvavaa. Tarvitsemme rohkempaa ajattelua ja uusia ajatuksia, Eerola toteaa.
Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomesta on lähtenyt myös täysin uusia tuotteita maailmalle.
– Kyllä meiltä on lähtenyt esimerkiksi langaton verkkoteknologia. On muitakin esimerkkejä asioista, jotka ovat todellakin lähteneet lentoon: vaikka hammaslääketieteen kuvauslaitteita ja avaruusteknologiaa. Uusia ajatuksia tarvitaan kuitenkin kautta linjan, kuten metsä- tai sellupuolella voidaan nähdä.