Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisella poikkeuksellisissa olosuhteissa on huoltovarmuusneuvostoa johtavan Fingrid Oyj:n toimitusjohtajan Jukka Ruususen mukaan fyysisen ja henkisen kriisinkestävyyden kannalta tärkeä merkitys.
– Huoltovarmuustoimintaan kohdistuu tällä hetkellä laajempaa huomiota kuin ehkä koskaan aiemmin. Se on nyt ensimmäistä kertaa historiansa aikana joutunut poikkeusolojen todelliseen käytännön testiin, Ruusunen sanoo Turvallisuuskomitean julkaisemassa artikkelissa.
Hänen luotsaamansa huoltovarmuusneuvosto on valtioneuvoston asettama toimielin, joka muun muassa seuraa huoltovarmuuden tilaa ja tekee sen kehittämistä koskevia aloitteita. Huoltovarmuuskeskuksesta erillisen neuvoston puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä nimitetään elinkeinoelämän ehdotuksesta.
– Suomalaisen huoltovarmuuden kulmakivi on elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistoiminta. Tämä useilla eri toimialoilla tehtävä työ on keskeisessä roolissa, jotta voidaan varmistaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen jatkuvuus kriisin aikana, Ruusunen toteaa.
Suomalaisen yhteiskunnan kriittiset toiminnot eivät hänen mukaansa pysyisi käynnissä ilman elinkeinoelämän panosta.
– Elinkeinoelämän aktiivinen ja omaehtoinen osallistuminen huoltovarmuustyöhön on ollut aina tunnusomaista Suomelle. Perusteet yhteistyölle luotiin jo viime sotien aikana saaduista hyvistä kokemuksista ja pian sen jälkeen vakiinnutetuista toimintamuodoista, hän painottaa.
Julkisesta keskustelusta pieni särö
Huoltovarmuusorganisaation poolit, joiden puitteissa elinkeinoelämä suunnittelee ja harjoittelee toimintaa vakavissa häiriötilanteissa, ovat Ruususen mielestä osoittaneet hyödyllisyytensä koronakriisin aikana.
– Huoltovarmuuden kannalta kriittisimmät yhteydet on kyetty ylläpitämään. Poolien tuella on onnistuttu luomaan selvää tilannekuvaa pandemian huoltovarmuusvaikutuksista ja tarvittavista toimenpiteistä, hän sanoo.
Perinteinen huoltovarmuustoiminta on Ruususen mukaan toiminut poikkeusoloissa yleisesti ottaen hyvin, mutta terveydenhuollon suojavarusteiden saatavuusongelmiin ei ollut riittävästi varauduttu
– Vastuut eivät olleet riittävän selvät tällaiseen tilanteeseen. Vaikeuksien jälkeen Huoltovarmuuskeskukseen rakennettiin suojainhankintayksikkö. Apua hankintoihin on saatu Kiinassa toimivilta suomalaisyrityksiltä. Elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistoiminta saatiin tässäkin toimimaan – vaikkakin viiveellä, hän toteaa.
Suomen huoltovarmuusvarautumisella on Ruususen mukaan ollut perinteisesti sekä kotimaassa että kansainvälisesti vahva maine, johon suojavarustehankintojen ympärillä käyty julkinen keskustelu on nyt aiheuttanut pienen särön.
– Huoltovarmuustoimintamme rakentuu kuitenkin niin vahvalle pohjalle, että se kestää tällaisen kriisin yli. Otamme tästä kriisistä kaiken sen tarjoaman opin, jotta olemme entistä valmiimpia kohtaamaan seuraavan kriisin, Ruusunen vakuuttaa.