Noin kolmasosa suomalaista katsoo, että maan hallitus ei tee tarpeeksi paljon ilmastotoimia. Toisaalta neljäsosa (25 prosenttia) katsoo, että hallitus tekee niitä liikaakin. Ja melkein puolet (40 prosenttia) arvioi että Suomen hallitus tekee tarpeeksi paljon ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Luvut käyvät ilmi EU-komission ilmastokyselystä, joka tehtiin maalis-huhtikuussa. Siihen osallistui 26669 kansalaista 27 EU-maassa. Heille esitettiin kysymys: Tekeekö maasi hallitus ilmastotoimia tarpeeksi, liian vähän vai liikaa?.
Suomi kulkee omassa sarjassaan. Muissa EU-maissa näin moni ei ajattele, että ilmastotoimia tehtäisiin liikaa. Kaukana Suomen takana tulee Ruotsi, jossa vain 10 prosenttia ajattelee, että ilmastoimia tehdään liikaa. EU-keskiarvo on vain kolme prosenttia.
Muualla Euroopassa harvempi uskoo, että heidän hallituksensa tekisi tarpeeksi ilmastotoimia. Lähelle Suomen lukuja nousee Tanska, jossa 37 prosenttia katsoo, että niitä tehdään tarpeeksi. EU-keskiarvo on 19 prosenttia.
Romaniassa 79 prosenttia katsoo, ettei hallitus tee tarpeeksi ja vain seitsemän prosentin mielestä se tekee liikaa ilmastotoimia.
En osaa sanoa -vastausten osuus jää kyselyssä pieneksi. Suomessa vain yksi prosentti ei osannut sanoa kantaansa, ja EU-keskiarvo on kolme prosenttia.
Suomalaiset sijoittuvat EU:n laitaan myös terveyden ja ilmastonmuutoksen yhteyttä kartoittavassa kysymyksessä. Barometrissä tiedusteltiin, pitäisikö ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristökysymysten olla ykkösasia, kun julkista terveydentilaa parannetaan.
Suomalaisista kolmasosa (32 prosenttia) sanoo, että ei tarvitse. Määrä on selvästi suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Lähimmäksi nousee Viro, jossa samoin ajattelee 24 prosenttia. Sen sijaan Portugalissa vain kaksi prosenttia katsoo, että julkisella terveydentilalla ja ympäristökysymyksillä ei olisi yhteyttä. EU-keskiarvo on 10 prosenttia.