Kepan ilmastoasiantuntijan Tuuli Hietaniemen mukaan tulevaisuudessa ilmastorahoituksen tarve ei vähene vaan nousee. Kepa esittääkin suunnitelmallisuuden lisäämistä Suomen ilmastorahoitukseen ja linjausten kirjaamista osaksi kehityspoliittista selontekoa.
– Esimerkiksi vahingot ja menetykset ja niiden korvaaminen ovat jo nyt mukana keskusteluissa. Myös ilmastosiirtolaisuus on yhä kasvava ongelma. Luonnonkatastrofit ovat jo nyt suurempi siirtolaisuuden taustasyy kuin sodat ja konfliktit. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tulee kaukaa viisaasti varautua jo ennalta, Hietaniemi painottaa Kepan tiedotteessa.
Hän osallistuu ensi viikolla Bonnissa järjestettäviin YK:n ilmastoneuvotteluihin, joissa jatketaan keskustelua ilmastorahoituksesta.
Suomen ilmastorahoituksessa on Kepan mukaan vuodesta 2015 lähtien otettu takapakkia. Vuonna 2015 Suomi rahoitti ilmastotoimia vielä 115 miljoonalla, kun vuonna 2016 luku oli enää 43 miljoonaa euroa.
Rahoituksen vähennystä selittää Kepan mukaan kehitysapuleikkausten lisäksi päätös ohjata EU:n päästöhuutokauppatulot pois kehitys- ja ilmastorahoituksesta.
Rahoituksessa painotetaan myös sijoituksia aiempaa enemmän, mikä vähentää lahjamuotoisen tuen osuutta. Rahoitusta ohjataan Kepan mukaan ilmastonmuutoksen hillintään, koska se houkuttelee investointimuotoista tukea sopeutumishankkeita helpommin. Kaikkein köyhimmät maat kuitenkin kaipaavat Kepan mukaan tukea etenkin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen.
Lisäksi talousarvioesityksissä on ilmastorahoituksen sijaan ryhdytty puhumaan ilmastokestävyyttä edistävästä yhteistyöstä. Muutos hankaloittaa Kepan mukaan todellisen ilmastorahoituksen tason seurantaa ja antaa pahimmassa tapauksessa harhaanjohtavan kuvan Suomen ilmastorahoituksesta
Kepan tuoreessa Ilmastorahoitus ja Suomi -katsauksessa todetaan lisäksi, että vaikka Suomi yhä ilmoittaa olevansa vähiten kehittyneitä maita tukevien rahastojen vakituinen tukija, ei niille maksettu vuonna 2016 lainkaan tukea.