Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen kommentoi Helsingin Sanomissa julkaistua artikkelia suomalaisyritysten johtajista ja johtamiseen liittyvistä ongelmista.
– Jutussa nousee esille muun muassa Suomen tasapäistävä kulttuuri, joka ei kannusta tekemään pitkää päivää, ruoki riskinottoa ja halua tehdä asioita isosti. Ruotsissa nämä ovat toisin, Pakarinen tiivistää keskeisen ongelman viestipalvelu X:ssä.
Pakarisen mukaan Suomessa fokus nähdään olevan liikaa lyhyessä aikavälissä.
– Pitkäjänteinen kehittäminen puuttuu. Digitaaliset palvelut nousevat erona Ruotsiin. Ruotsin monipuolisempi yrityskenttä on tehnyt sen johtajista kansainvälisempiä, ruokkinut verkostoja ja osaamista sekä luonut positiivisen kehän.
Pakarisen mukaan myös omistajien tavoitteet näyttävät artikkelin mukaan olevan Suomessa pielessä.
– Onneksi korjauskeinot ovat olemassa. Poistetaan tasapäistävä kulttuuri, luodaan omistajille paremmat kannustimet kehittää yrityksiä pitkäjänteisemmin ja ottaa riskiä. Kun kannustimet ovat kunnossa, osaaminen ja verkostot alkavat kehittyä.
Hänen mukaansa Suomessa halutaan mahdotonta.
– Yritysten pitäisi olla tuottavia, mutta yritysten omistajat eivät saisi tästä hyötyä. Hyvänä esimerkkinä käy ylimpien marginaalien laskeminen ensi vuoden alusta, joka halutaan viestiä ”rikkaiden veroalena”. Näin ei ajatella tai toimita Ruotsissa. Siellä kannustimet nähdään koko yhteiskunnan eteenpäin ajavana voimana. Ruotsissa saa menestyä ja se on hyväksyttävää, Pakarinen huomauttaa.
Ekonomistin mukaan myös yksityisen, kotimaisen pääoman kerryttäminen on Ruotsissa helpompaa.
– Perintö- ja lahjavero ei rasita ylisukupolvista omistamista. Vauraus kertyy ja riskipääomia on tarjolla myös nopeasti kasvaville yrityksille. Pääomamarkkinat kukoistavat ja ovat Euroopan malliesimerkki. Suomessa kasvuyritykset ostetaan usein ulos liian aikaisessa vaiheessa kotimaisten pääomien puutteen vuoksi.
Pakarinen huomauttaa, että keinoja korjata tilanne on olemassa.
– Eivät ne ole mitään rakettitiedettä. Kun ehdotetaan Ruotsin tapaista vuosisadan verouudistusta, joka tukisi tätä tuottavuuden kasvua ja edistäisi yritysten menestymistä, ei ymmärrystä Suomessa tipu juuri lainkaan. Herää kysymys miksi?
Hänen mukaansa syynä on se, että Suomi on liian valtioriippuvainen maa.
– Tuottavuusongelmankin ratkaisuna nähdään lähes aina julkinen sektori ja sen resurssien lisääminen. Meillä keskustelussa ylikorostuu julkisten menojen lisääminen ja alikorostuu kannustimien eli verotuksen merkitys. Suomessa on jo nyt maailman suurimmat julkiset menot suhteessa talouden kokoon.
Pakarisen mukaan Suomesta pitäisi tehdä Länsi-Euroopan houkuttelevin paikka pääomalle sekä omistamiselle.
– Mennä Ruotsia hieman pidemmälle, koska olemme syrjemmässä. Sillä niin kauan, kun emme ratko yksityisen, kotimaisen pääoman ongelmaa, ratkomme väärää asiaa.
Hänen mukaansa siis pitäisi päättää, halutaanko tuottavuuskasvua vai ei ja hyväksytäänkö se, että joku toinen saa vähän enemmän kaikkien hyvinvoinnin edistämisestä pitkällä aikavälillä.
– Ruotsissa näin on. Talouskasvu on tärkeämpää kuin tuloeroja mittaava gini-kerroin.
Pakarinen muistuttaa, että Ruotsi ryhtyi kääntämään tätä ajatusmallia jo 50 vuotta sitten.
– On nykyään Euroopan amerikkalaisin maa ja malliesimerkki Euroopassa. Suomi voisi hyvin tehdä saman nyt jälkijunassa. Se kannattaisi. Niin kuin uudistuminen aina.
HS kirjoittaa tänään suomalaisyritysten johtamisesta. Jutussa nousee esille mm. Suomen tasapäistävä kulttuuri, joka ei kannusta tekemään pitkää päivää, ruoki riskinottoa ja halua tehdä asioita isosti. Ruotsissa nämä ovat toisin.
Suomessa fokus nähdään olevan liikaa lyhyessä…
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) September 8, 2025