Suurlähettiläs Hannu Himanen pitää Suomen liittymistä Natoon tärkeänä ja kiireellisenä.
– Liittoutuminen paitsi vahvistaisi edelleen Suomen uskottavaa kansallista aluepuolustusta myös alueellista vakautta Suomen kannalta edullisella tavalla, Suomen Moskovan-suurlähetystön päällikkönä vuosina 2012–2016 toiminut Hannu Himanen toteaa.
Jäsenyydestä ei tulisi hänen mielestään järjestää kansanäänestystä, sillä siihen sisältyisi selviä turvallisuusriskejä. Vastuu liittoutumisratkaisusta kuuluu hänen mukaansa vaaleissa valituille poliittisille päättäjille.
Jäsenyyden kytkemistä Ruotsin tekemiin valintoihin Himanen ei pidä perusteltuna, vaan Suomen tulisi tehdä omaa turvallisuuttaan koskeva päätös itsenäisesti, oman kansallisen turvallisuutensa lähtökohdista.
– Ruotsin Nato-jäsenyys olisi Suomen kannalta myönteinen asia muttei Suomen jäsenyyden välttämätön ehto, hän sanoo.
Euroopan unionin tiivistyvä puolustusyhteistyö ei Himasen mukaan muodosta vaihtoehtoa Naton kollektiivisen puolustuksen tuottamalle turvalle.
– EU:n vahvuudet ovat siviilivallan vahvuuksia, eikä sen ole syytäkään pyrkiä kollektiivisen puolustuksen toimijaksi, siis puolustusliitoksi.
Näkemykset käyvät ilmi Hannu Himasen tänään julkistetusta kirjasta Länttä vai itää – Suomi ja geopolitiikan paluu (Docendo).
Johtosuhteet uusiksi
Kirjassaan Himanen toivoo myös keskustelua ulkopolitiikan johtosuhteista.
– Presidenttivetoista ulkopolitiikkaa tukeva ajattelu on viime aikoina taas nostanut päätään, kun Venäjä on alkanut pullistella ja on rikkonut kansainvälisen oikeuden sääntöjä. Sen toiminta koetaan uhkaavaksi ja arvaamattomaksi. Lisää pontta presidenttivetoisuudelle on antanut Sauli Niinistön jämäkkä tapa hoitaa tehtäväänsä, hän toteaa.
Himanen pitää ongelmallisena, että nykyinen perustuslaki ei suo presidentille edellytyksiä johtaa ulkopolitiikkaa kokonaisuudessaan, siis myös EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvien kysymysten osalta.
Ratkaisuksi hän esittää perustuslain muuttamista siten, että ulkopolitiikan johtamisvastuu siirtyisi yksiselitteisesti pääministerin johtamalle, parlamentaarisesti vastuulliselle hallitukselle.
– Sellainen perustuslaki tekisi presidentistä muodollisen, valtaoikeuksista riisutun valtionpäämiehen. Suomi asettuisi eurooppalaiseen valtavirtaan parlamentaarisena demokratiana, Himanen kirjoittaa.
Venäjä pyrkii vaikuttamaan
Tammikuussa 2018 järjestettävät Suomen presidentinvaalit ovat Himasen käsityksen mukaan Venäjän suuren mielenkiinnon kohteena. Kirjassaan hän torjuu suorasanaisesti ajatukset, joiden mukaan Suomi voisi säästyä niihin kohdistuvilta vaikuttamisyrityksiltä.
– Venäjälle kaikki Suomessa järjestettävät vaalit tarjoavat otollisen mahdollisuuden informaatiovaikuttamiseen ja mahdollisesti kyberhyökkäyksiin. Venäjän kiinnostus on strategista, pitkäkestoista ja kokonaisvaltaista, Himanen toteaa.
– Venäjä ei ole kiinnostunut vaaleista niiden itsensä vuoksi, vaan vaalit ovat sille myös oivallinen tilaisuus vaikuttaa Suomeen ja suomalaisiin. Venäjää kiinnostaa ensi sijassa se, millaista ulkopolitiikkaa Suomi presidentin johdolla toteuttaa. Se haluaa varmistaa, ettei Suomi seuraavankaan presidenttikauden aikana liity Natoon.
Toinen tärkeä Venäjän vaikuttamistavoite on Himasen mukaan EU:n säilyttäminen heikkona ja hajanaisena. Kreml näkisi mielellään, että Suomi ottaisi etäisyyttä unionin yhteisestä politiikasta ja asemoisi itsensä Venäjän ja lännen väliin.