Paheneva epidemiatilanne ja koronaviruksen uuden omikronmuunnoksen nousu herättävät huolta. Samalla Suomea on arvosteltu hitaudesta kolmannen rokotuskierroksen kanssa. Tähän mennessä kertyneen tutkimustiedon valossa tehosteannos antaa vahvan suojan myös uudelta variantilta. Esimerkiksi Israelissa on puolestaan jo avattu keskustelu 4. rokoteannoksen tarpeesta.
Verkkouutiset kysyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekiltä, miltä Suomen rokotetilanne nyt näyttää. Nohynek vastasi kysymyksiin sähköpostitse.
Mikä THL:n suunnitelma tai arvio on siitä, missä aikataulussa 3. rokotetta pystytään tarjoamaan koko aikuisväestölle?
– Tämä tilanne elää koko ajan ja riippuu siitä miten paljon ja miten nopeasti lisäkäsiä saadaan kuntia avittamaan rokotustyössä.
Kuinka paljon rokotteita on nyt maassa ja paljonko niitä on lähiaikoina tulossa?
– Tällä hetkellä meillä on yhteensä 2,6 miljoonaa annosta maassa (kun huomioon on otettu että Modernaa voidaan antaa 3. annoksena puolikas annos). Maahan tulee 200[nbsp]000 annosta viikossa.
Onko 4. kierroksen tarpeesta vielä keskusteltu ja jos on, miten asia meillä nähdään?
– Ei vielä, odotamme tarkempia tietoja siitä miten hyvin 3. annokset suojaavat omikronilta Suomen kaltaisissa olosuhteissa missä on iäkäs väestörakenne, ja missä valtaosa väestöstä on saanut suojansa rokottamisen, ei infektoitumisen kautta.
Onko omikronmuunnos huomioitu tai tulisiko se huomioida rokotesuunnitelmissa Suomessa?
– Kyllä. ja suunnitelmia räätälöidään sitä mukaa kun tieto lisääntyy.
Käsipareista kiinni
Kolmas rokotuskierros on käynnistynyt Suomessa monia muita länsimaita hitaampaan tahtiin ja annoksia on annettu loppusyksyn aikana pääasiassa iäkkäille ja riskiryhmäläisille. Siinä missä Britanniassa on annettu tehosteita noin kolmannekselle aikuisväestöstä ja Saksassa noin neljännekselle, on luku Suomessa alle 10 prosentin luokkaa.
THL suositteli kolmannen annoksen tarjoamista kaikille täysi-ikäisille joulukuun alussa. Esimerkiksi Uudenmaan ajanvaraussivu ei kuitenkaan ollut vielä tämän viikon maanantaina illalla avautunut 18-59-vuotiaille. Espoon kaupunki kertoi taas verkkosivuillaan, että alle 60-vuotiaiden tehosteita voitaisiin antaa vasta tammikuussa tai tämän jälkeen. Vantaalla aikoja tehosterokotuksiin saa puolestaan varattua puhelimitse ja rokotukseen pääsee myös ilman ajanvarausta, jos toisesta annoksesta on kulunut vähintään viisi kuukautta.
Syyksi verrattain hitaaseen tahtiin on tarjottu pulaa rokottajista. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoi tänään Helsingin Sanomille kuulleensa Uudeltamaalta sellaista viestiä, ettei henkilökuntaa tahdo riittää nykyisenkään rokotustahtiin. Tilausta vauhdille kuitenkin olisi.
– Kaikkialla ei ole vielä päästy nuorempien tehosterokottamiseen, vaikka tarvetta jo olisi, varsinkin jos omikronmuunnosta vastaan tarvitaan kolmas annos riittävää suojaa tuomaan, Lehtonen sanoi.
Hänen mukaansa yksityisen resursseja käytetään apuna jo aika paljon sekä testaamisessa, jäljityksessä että rokottamisessa.
– Hirvittävästi enempää väkeä ei enää ole, Lehtonen totesi.
Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Pasi Pohjola kertoi hänkin Ylen Aamun haastattelussa, että kolmansien rokotusten eteneminen on kiinni ennen kaikkea rokottajista. Hän muistutti, että Suomessa annetaan koko ajan myös ensimmäisiä ja toisia annoksia.
– Kunnat ovat tehneet sen aikataulutuksen, että miten he lähtevät toteuttamaan näitten kolmansien rokotusten antamista sen perusteella, mitä THL nyt linjasi ja se etenee sitä kautta, Pohjola selvitti.
– Tietysti kysymys on siitä, että kuinka paljon käsipareja nyt on, hän jatkoi.
Pohjolan mukaan kiinnostus myös ensimmäisen ja toisen annoksen ottamiseen on viime aikoina kasvanut.
– Tämä on kokonaisuus, jossa annetaan paljon rokotteita. Annetaan ykköstä, kakkosta ja kolmosta. Kolmosia tietysti kaikista eniten.